1. Johdanto

”MAANVILJELYS JA KARJANKASVATUS OVAT OLLEET EDELLEEN IHMISKUNNAN TÄRKEIMPIÄ KEKSINTÖJÄ. EDELLEENKIN NE MUODOSTAVAT ELÄMÄMME TALOUDELLISEN PERUSTAN..” (Arnold Toynbee)

Keräily- ja metsästystalous on kestänyt lähes 99% siitä ajasta, jonka ihmiskunta on asunut maapalolla. Ihmiskunnan kehityksen kannalta ratkaiseva kehitysaskel alkoi yli 11.000 vuotta sitten vähittäisellä siirtymisellä maanviljelykseen ja karjanhoitoon. Sen seurauksena ihmisyhteisön elämä ja kulttuuri muuttui lähes täysin. Yhtä suuri vastaava mullistus ihmiskunta koki sitten 1700-luvulla teolliseen tuotantoon siirtymisen myötä. Ajateltaessa kehitystä sukupolvien aikaperspektiivissä (20 vuotta yhden sukupolven aika) näiden kolmen vaiheen suhdetta, niin erot ovat huimat. Keräilyvaihe on kestänyt arviolta kokonaista 125.000 sukupolvea, maanviljelyksen vaihe noin 500 sukupolven ajan ja teollinen ainoastaan tuskin 10 sukupolven ajan.


Maanviljelykseen siirtyminen oli ehkä ihmisen historian merkittävin muutos. Se merkitsi myös sitä, että eri alueilla asuvien ihmisten elämä muuttui erilaisella nopeudella. Toisilla alueilla voitiin ottaa jo varhain ottaa vetohärkien vetämä aura käyttöön ja kesyttää hevonen ihmisen käyttöön. Toisilla alueilla oli tyydyttävä muokkaamaan maata kokonaan puisella käsikuokalla tai lapiolla. Amerikkalainen professori Jared Diamond on todennut, että ”eri mantereiden erilaiset kehitysnopeudet vuosina 11 000 eKr. - 1500 jKr. johtivat vuoden 1500 jKr. teknologiseen ja poliittiseen epätasa-arvoon”. Siten nykyisen maailman eriarvoisuuden juuret ulottuvat syvälle ihmiskunnan varhaiseen historiaan.


Maanviljelys merkitsi suurta muutosta tekniikan ja tiedon osalta. Englantilaisen arkeologi Gordon Childen mukaan vuosien 4000 ja 3000 välisenä aikana eaa. tehtiin keksintöjä ja löytöjä enemmän kuin minään muuna ihmiskunnan historian ajanjaksona ennen vuotta 1500 jaa. Maanviljely mahdollisti monilla alueilla ja kaupunkikulttuurin syntymisen. Yhdessä ne mullistivat täydellisesti silloisten ihmisten elämän, yhteiskunnan ja kulttuurin. Kullakin mantereella kehitys kulki omaa tietään, koska kansojen luonnollinen ympäristö oli erilainen. Historian ja maailman nykytilanteen ymmärtämisen kannalta on tärkeää kyetä antamaan vastaus kysymykseen:  Mikä selittää eri mantereilla asuvien väestöjen hyvin erilaisen ja eriaikaisen kehityksen?


Seuraavaan lukuun