Käsitekartta (Mind map)

Käsitekartta on graafinen tiedon esittämisen tekniikka. Käsitekarttaa käytetään tietyn aihepiirin tietorakenteen kuvailuun. Tietorakenne on kokonaisuus, joka muodostuu aihepiirin keskeisistä käsitteistä ja käsitteiden välisistä relaatioista. Käsitekartan avulla havainnollistetaan käsitteitä, käsitteiden välisiä suhteita ja niiden muodostamia kokonaisuuksia. Käsitekartassa käsitteet ovat lokeroitu ja lokerot yhdistetään linkein kuvaamaan käsitteiden välisiä relaatioita. Lokeroiden ja linkkien sijoittelu muodostaa hierarkkisen tietorakenteen. Käsitekarttatekniikan oppii helposti ja se soveltuu kaikenikäisille oppilaille. Eri oppilaat ja myös tarkasteltavan aihepiirin asiantuntijat voivat laatia samasta aihepiiristä erilaisia käsitekarttoja. Siksi tietystä aihepiiristä ei ole yhtä ainoata oikeaa käsitekarttaa, vaan jokainen yksilö laatii kartan oman käsityksensä pohjalta. Sen tähden käsitekartta on nimenomaan oppimiseen tarkoitettu tekniikka eikä niinkään tiedon esittämisen tekniikka. Käsitekartan sukulainen, miellekartta (mind map), on joissakin tilanteissa joustavampi ja käsitekarttaa vähemmän muodollinen väline jäsennellä omia käsityksiä tai kirjan tekstiä tai vaikkapa laatia suunnitelma kirjoitusprosessia varten. Miellekartan linkkejä ei yleensä nimetä eikä kartan teossa ole yhtä voimakkaita hierarkkisuuden vaatimuksia, koska se on luonnos aihekokonaisuudesta.

Käsitekarttastrategian käyttö opetuksessa

Käsitekarttastrategia on siis oppimisstrategia, jonka avulla informaatiota pyritään kuvaamaan graafisesti. Käsitekartta voidaan laatia seuraavasti.

Oppikirjan tekstistä

  • oppilaat laativat käsitekartan itsenäisesti tunnilla
  • oppilaat laativat käsitekartan itsenäisesti kotona (läksy)
  • oppilaat tekevät käsitekartan opettajan ohjauksessa tunnilla

Oppitunnilla opetuksen yhteydessä

  • oppilaat laativat käsitekartan opettajan opetuksen pohjalta
  • opettaja laatii käsitekartan taululle opetuksen yhteydessä
  • opettaja ja oppilaat laativat yhdessä käsitekartan taululle esim. läksy tai uusi asia
  • oppilaat vastaavat koekysymykseen käsitekarttamuodossa

Käsitekartan opettaminen

Käsitekarttatekniikka on ajatusten ja tekstin jäsentämiseen tarkoitettu työkalu. Käsitekartan avulla oppilas voi testata sekä oppimistaan että selvittää ennakkokäsityksiään. Käsitekarttatekniikka on opetettava oppilaille kuten kirjoittaminen ja lukeminenkin. Käsitekarttatekniikan voi oppia monella eri tavalla. Seuraavassa esitellään lyhyesti muutama tapa oppia kyseinen tekniikka.

  • Lue otsikko ja mieti mitä tiedät aiheesta.
  • Silmäile kappaletta (väliotsikot, kuvat, kaaviot).
  • Lue kappale kokonaisuudessaan ja huomioi tärkeimmät tapahtumat, henkilöt, asiat, paikat ja ajankohdat.
  • Selvitä oudot sanat/käsitteet.
  • Aloita käsitekartan laadinta; muista laatikkosanat, linkit, linkkisanat, hierarkia.
  • Lue lopuksi käsitekarttasi.

Hierarkkinen harjoittelu

Järjestä seuraavat sanat niin, että kaikkein suurin ja laajin käsite on ylimmäisenä. Mieti mitkä käsitteet ovat seuraavaksi suurimpia. Aseta laajuudeltaan samansuuruiset käsitteet aina rinnakkain.

mindmap.gif

Kun käsitekartan laatimisen alkeet on opittu, oppilaille annetaan pitempi teksti. Tekstistä etsitään käsitteet ja kirjoitetaan ne erillisille papereille. Mikäli käsitteet voidaan asettaa yleisyyden mukaan järjestykseen, menetellään niin. Käsitteiden joukosta voidaan myös valita jokin keskuskäsite ja laatia käsitekartta tämän keskuskäsitteen ympärille. Tämän jälkeen käsitteistä laaditaan käsitekartta. Hyvältä käsitekartalta kannattaa jo tässä vaiheessa edellyttää luettavuutta ja loogisuutta. Hyvän käsitekartan käsitteitä yhdistävät nuolet eivät mene ristiin.

insect.gif

Käsitekarttastrategian avulla pyritään helpottamaan informaation hankkimista, varastointia ja käyttöä. Skeemat ovat sisäisiä malleja, jotka toimivat pohjana uuden oppimiselle ja uuden tiedon integroimiselle aikaisempaan informaatioon. Toisaalta skeemat auttavat muodostamaan informaatiosta kokonaisuuksia. Lyhytkestoinen muistin avulla pystytään kiertämään lyhytkestoisen muistin rajoituksia ja tehostamaan sen toimintaa. Pitkäkestoisen muistin käyttö käsitekartoissa nopeuttaa kertaamista ja tehostaa tiedon varastoitumista, koska tällöin keskitytään oleellisen, tiivistetyn asian kertaamiseen. Mieleenpainumiseen vaikuttaa oleellisesti se, miten asia on ymmärretty. Sitä helpompaa asia on muistaa, mitä syvemmin asian on oivaltanut. Käsitekartan etuna on se, että se ohjaa oppijaa selkeyttämään ja analysoimaan käsitteiden välisiä suhteita.

Lähteet

Novak, J.D ja Gowin, D.B. 1995. Opi oppimaan. Tammer-Paino Oy, Tampere.

Åhlberg, M. 1990. Käsitekarttatekniikka ja muut vastaavat graafiset tiedonesittämistekniikat opettajan ja oppilaiden työvälineinä. Joensuun yliopisto, Joensuu.