Page 10 - Oppimista edistävä arviointi
P. 10
Oppimista edistävä arviointi 6
1 Johdantoa
Uusi opetussuunnitelma haastaa meidät jälleen kerran arvioinnin kehittämistyöhön. Tärkeää on
kysyä, miksi arvioidaan, mitä arvioidaan ja miten arvioidaan. Muita arviointiin liittyviä tärkeitä
kysymyksiä ovat, keitä varten arvioidaan ja kuka arvioi (Ouakrim-Soivio 2016, 27). Arviointi ei saisi
koskaan olla itsetarkoitus vaan hyvä apuväline oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen
tukemiseen. Tällöin ydinasiaa on oppilaan terveen ja myönteisen minäkäsityksen tukeminen
arvioinnin kautta. Tässä tavoitteessa keskiöön nousevat oppilaan oppimista kehittävä (ks. Atjonen
2015) ja oppilasta voimaannuttava arviointi, jossa oppilas osallistuu itse aktiivisesti
arviointiprosessiin. Voimaannuttavaa, osallistavaa ja kehittävää arviointia yhdistää
vuorovaikutteisuus (Atjonen 2007, 15).
Tältä pohjalta tässä julkaisussa ja artikkelissa keskitytään jatkuvaan, vuorovaikutteiseen arviointiin
ja sen menetelmiin ja muotoihin. Kun kasvatuksen ja opetuksen tärkeimpänä tavoitteena nähdään
oppilaan oppimisen sekä terveen ja myönteisen minäkäsityksen kehityksen tukeminen, on tärkeää
tunnistaa vuorovaikutteisen arvioinnin merkitys, sillä oppiminen on vuorovaikutteinen prosessi ja
minäkäsitys kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön tärkeiden ihmisten kanssa (ks. esim. Mead
1962; Cooley 1902/1967; Burns 1982; Korpinen 2000).
Myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) nostaa keskiöön vuorovaikutteisen
arvioinnin, jonka tavoitteena on edistää oppilaan oppimista. Opetussuunnitelmassa
vuorovaikutteisesta arvioinnista käytetään käsitettä formatiivinen arviointi. Puhutaan myös
oppimista edistävästä arvioinnista. Tässä julkaisussa on esimerkkejä seuraavista vuorovaikutteisen
arvioinnin muodoista: opettajan palaute, opettajan ja oppilaan väliset keskustelut, oppilaan
itsearviointi, vertaisarviointi ja arviointikeskustelu/oppimiskeskustelu/kehityskeskustelu. Lisäksi
julkaisussa on esimerkkejä laaja-alaisen osaamisen arvioinnista, laaja-alaisten tavoitteiden
avaamisesta, nivelkohtien arvioinnista sekä käyttäytymisen ja työskentelyn arvioinnista.
Tässä julkaisussa esiteltyjen arviointiesimerkkien kehittämisen ja käyttöön ottamisen taustalla on
ajatus siitä, että opettajalla on merkitys sekä arvioinnin toteuttajana että kehittäjänä.
Arviointiajattelumme ja arviointitoimintamme kehittymiseen on voimakkaimmin yhteydessä
arvoperustaamme, joka sisältää ihmiskäsityksemme. Sekä arviointiajattelun että -toiminnan
uudistuminen ja kehittyminen on vuosien tulosta. Valtakunnallinen opetussuunnitelma ohjaa
opettajan ajattelua ja toimintaa. Kuitenkin viime kädessä opettajan itsensä sisäistämä ajattelu on
voimakkaimmin yhteydessä siihen, millaiseksi vuorovaikutteinen arviointi käytännön tilanteissa
muotoutuu ja millaisia menetelmiä käytetään. Opettajan omakohtainen kehittämistyö yhdessä
toisten opettajien kanssa on mahdollisuus kehityksen aikaansaamiseksi sekä arviointiajattelussa
että arviointikäytänteissä. Tämän julkaisun esimerkit voivat toimia sellaisinaan tai pohjana
arviointikäytänteiden kehittämiselle.
