Page 51 - Kielitietoisen opettajan opas

Kielitietoisen opettajan opas 47

videoivat iltasatukirjojen lukemista ja selittivät hankalia sanoja ja ilmaisuja. Linkit videoihin voidaan
lähettää huoltajille, kun oppilas lainaa iltasatukirjan.

Millaista on siis eettinen toiminta vieraskielisten huoltajien suuntaan ja millaista voisi olla
kielitietoinen viestintä? Seuraavassa on joitakin käyttökelpoisia periaatteita ja toimintamalleja:

• Eettinen toiminta on sitä, että huoltaja kokee tulleensa kuulluksi ja otetuksi huomioon siitä
huolimatta, että kielitaito on puutteellinen. Hän kokee olevansa tasavertainen kumppani
koulun kanssa, kun mietitään hänen lastaan parhaiten tukevia opetusjärjestelyjä.

• Lapsi ei saa jäädä koulutusjärjestelmän, oppimisen ja tiedonkulun ulkopuolelle, vaikka huoltaja
ei osaisi suomea.

• Esitteet ja tiedotus tehdään mahdollisuuksien mukaan huoltajien omalla kielellä.
• Koulu tiedottaa säännöllisesti kotisivuilla koulun toiminnasta, esim. julkaisemalla videoita

huoltajien omalla kielellä.
• Opettajat lähettävät perheille Whatsupp-viestejä, esim. pieniä videoita lapsen kertoessa omalla

kielellä siitä, mitä oppiaineessa kulloinkin tehdään
• Koulu järjestää kieliryhmittäin omakielisiä vanhempainiltoja, esim. tuen portaista.
• Palautekyselyt jaetaan huoltajille omalla kielellä.
• Koulu kuuntelee vanhempien huolia ja tukee päätöksissä.
• Huoltajatapaamisiin otetaan tulkki, vaikka vanhemmat eivät haluaisi, jotta tärkeät asiat tulevat

varmasti ymmärretyiksi.
• Lasta ei käytetä aikuisten välisten viestien välittäjänä.
• Huoltajien kanssa käytetään tapaamisten sijaan neuvottelupuheluita tulkki-huoltaja-koulu.
• Tulkki voi äänittää koulun asian ja asia soitetaan kotiin nauhalta, jos tapaamisia on vaikea

järjestää.
• Käytetään viesteinä äänitiedostoja, etenkin lukutaidottomien huoltajien kanssa.
• Hyödynnetään virtuaalitulkkausta.
• Järjestetään kulttuuriviikkoja ja -tapahtumia, joissa vanhemmat ovat mukana.
• Hyödynnetään koulussa huoltajien erilaisia kokemuksia ja asiantuntemusta.
• Edistetään uskontojen ja kulttuurien välistä dialogia esimerkiksi uskontotoreilla tai ”elävillä

kirjoilla”.
• Tehdään lähikoulujen kanssa yhteistyötä vanhempainiltojen järjestämisessä.
• Annetaan aikaa vanhemmille, jotka tulevat kouluun lapsensa asioissa, vaikka eivät ole sopineet

tapaamista.
• Ymmärretään, että puhelinkeskustelun sijaan vieraskielinen huoltaja saattaa mieluummin

haluta tavata henkilökohtaisesti, koska silloin hän voi paremmin varmistaa ymmärtämisen.
• Selitetään tarvittaessa suomalaisen koulujärjestelmän, lastensuojelun ja terveydenhuollon

käsitteet huoltajille, puretaan viranomaiskieli puhekielelle.
• Viestitään piirroksin ja kuvin, jos huoltaja on lukutaidoton.