Page 48 - Kielitietoisen opettajan opas

Kielitietoisen opettajan opas 44

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointi

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointi perustuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä
johdettuihin kriteereihin samalla tavalla kuin kaikissa muissakin oppiaineissa. Suomi toisena kielenä
ja kirjallisuus -oppimäärän arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta
tunnistamaan oman osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Koska kielitaito on
kokonaisuus, on myös arvioinnissa otettava huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. On oppilaan
edun mukaista, että hän saa palautetta ja ohjausta kaikkien taitoalueiden (puhuminen, puheen
ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen) kehittämiseksi ja että ne myös näkyvät
numeerisessa ja sanallisessa arvioinnissa.

Arvioinnin tulee perustua jatkuvaan havainnointiin ja monipuoliseen näyttöön opetussuunnitelman
mukaisesti. Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
toimivat arvioinnin tukirankana. On tärkeää, että S2-oppilaan osaamista ei verrata suomen kieli ja
kirjallisuus -oppimäärän tavoitteisiin vaan arviointi perustuu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -
oppimäärän tavoitteisiin ja kriteereihin.

Sellaisessa tilanteessa, kun oppilas tulee opetukseen kesken koulupolun eikä luokka-asteeseen
perustuvia tavoitteita ja kriteereitä voi suoraan soveltaa, hyödynnetään aikaisempien vuosiluokkien
tavoitteita ja sisältöjä. Nämä kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma on
tarpeen laatia S2-oppilaalle erityisesti silloin, kun peruskielitaidossa on puutteita yhdellä tai
useammalla kielitaidon osa-alueella. Oppimissuunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen
arvioinnille eli oppimista arvioidaan oppimissuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti.

Esimerkki kesken perusopetuksen tulevan oppilaan arvioinnista:

Oppilas muuttaa Suomeen yksitoistavuotiaana. Hän ei osaa lukea eikä kirjoittaa millään kielellä.
Valmistavan opetuksen aikana hän oppii lukemaan ja kirjoittamaan suomen kielellä sanatasoisesti.
Siirtyessään perusopetuksen oppilaaksi viidennelle vuosiluokalle hänen luku- ja kirjoitustaitonsa
ovat ensimmäisen vuosiluokan tavoitteiden tasolla. Opetussuunnitelman mukaan hänen täytyy tulla
osalliseksi samoista teksteistä ja tekstilajeista kuin luokkatasonsa muidenkin oppilaiden.
Oppimissuunnitelmaan kirjataan tavoitteet näiltä osin viidennen vuosiluokan tavoitteiden mukaan,
mutta luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen tavoitteet poimitaan toisen vuosiluokan sisällöistä ja
niitä täydennetään kolmannen ja neljännen vuosiluokan tavoitteilla tarpeen mukaan. Arviointi
toteutetaan suhteessa näihin oppimissuunnitelmaan kirjattuihin tavoitteisiin.

Samalla tavalla kuin muissakin oppiaineissa myös S2-oppimäärän arviointi voi olla sanallista koko
perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Erityisesti vasta valmistavasta opetuksesta
perusopetukseen siirtyneiden oppilaiden osaamista on useimmiten hyvä arvioida sanallisesti.

Esimerkkejä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointilauseista.