Page 112 - eNorssi 25 vuotta

107 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

koska olen kokenut, että se on molemmin puolin kohtuuton tavoite. Sen sijaan, tavoitteena
olisi liikauttaa jotain opiskelijan omassa henkilökohtaisessa prosessissa ja tämä ajatus on
muuttanut omaa ohjausfilosofiaani enemmän ”valmentavaan” suuntaan.

Olen tutustunut oman oppimisprosessini aikana valmentavan johtamisen ajatuksiin ja se
on saanut minut pohtimaan ohjaavan opettajan työtä ja omaa ajattelua hieman uusista
näkökulmista. Opettaminen, ohjaaminen, valmentaminen ja johtaminen eivät ole toisiaan
poissulkevia tai vastakkain asetettavia käsitteitä vaan ennemminkin toisiaan täydentäviä
tapoja tarkastella tavoitteellisia vuorovaikutussuhteita. Opetus määritellään kasvatustavoit-
teiden suuntaisena tavoitteellisena vuorovaikutusta, joka pyrkii aikaansaamaan oppimista
(Hellström 2008, 30). Valmentavalla johtajuudella tarkoitetaan vuorovaikutussuhdetta, joka
pyrkii kehittämään tietoisesti johdettavien kykyä oman työnsä johtamiseen (Soback 2021).
Tämä oman työn johtamisen tai itsensä johtamisen pyrkimys on ollut ohjaavan opettajan
työn näkökulmasta itselleni viime aikoina merkityksellinen ja se on muuttanut omaa asen-
noitumista ja asemoitumista ohjausprosessissa. Miten toteuttaisin ohjaustyötä niin, että
oppituntien ohjaamisen lisäksi voisin samalla kehittää opiskelijan kykyä johtaa omaa itseään
ja hänen omaa oppimistaan? Helpommin sanottu kuin tehty. Oman henkilökohtaisen pro-
sessini haasteena on ollut toisinaan tilanteiden tarkastelu useiden irrallisten teorioiden
kautta sen sijaan, että olisin pyrkinyt niputtamaan omaa ajatteluani tai omaa toimintaa-
ni ohjaavia perusteluja enemmän kokonaisuudeksi. Tämä kehittämistehtävä on pohdinta
ohjaussuhteesta ja siihen liittyvästä ”valmentavasta otteesta” tai toisin sanoin ”ohjausfi-
losofiasta”. Pohdinnan taustalla on kirjallisuutta mm. valmentavasta johtamisesta, dialo-
gisuudesta ja arvostuksen psykologiasta ja tiimioppimisesta. En yritä tässä kirjoituksessa
ratkaista kaikkia ohjaavan opettajuuden ulottuvuuksia, vaan keskityn rajatusti muutamiin
itseä eniten puhutelleihin teemoihin. Näitä teemoja ovat: Arvostava kohtaaminen vuoro-
vaikutussuhteessa, dialogisuus ja valmentava ote.

Ohjaavan opettajan ja opiskelijan vuorovaikutussuhteen pohjalla ovat tutustuminen ja luot-
tamuksen rakentaminen. Ohjauksella kokemukseni mukaan on harvoin tarttumapintaa,
jos en tavoita toista ihmistä tai hänen ajatteluaan ohjaussuhteessa. Haasteena arjessa on
rajallinen aika ja yhteisten kohtaamisten vähäinen määrä. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen
voisi olla tietoisempi pyrkimys avata puolin ja toisin jotain inhimillistä ja lisätä ymmärrystä
toisen henkilökohtaisesta tavasta tarkastella itseä/oppimista/maailmaa. Toki luottamuksel-
linen asetelma ohjaajavan opettajan ja opiskelijan välillä on tietyllä tapaa olemassa lähtö-
kohtaisesti, mutta silti on tarpeellista pyrkiä muodostamaan tietoisesti luottamuksellinen
ja avoin yhteistyön ilmapiiri. Esimerkiksi ennakkotehtävä (ja/tai keskustelu), jossa opiskelija
saa omista lähtökohdistaan avata ohjauksen ja opetusharjoittelun kannalta itse tärkeäksi
kokemiaan asioita omista taustoista ja elämänkokemuksista sekä muista asioista, joita oh-
jaajan olisi hyvä tietää, on hyvä työkalu ohjaustyön vuorovaikutussuhteen pohjan luomisek-
si. Ohjaavan opettajan on ennakkotehtävän avulla helpompi ymmärtää opiskelijan ajattelua
ja heti ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien voi olla yhteisessä tiedossa sellaisia asioita/