Page 115 - eNorssi 25 vuotta

110 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

valmentaa opiskelijaa tarpeen mukaan eteenpäin, ylöspäin ja sisäänpäin. Eteenpäin val-
mennettaessa ohjataan toimintaa suhteessa tavoitteisiin ja pohditaan, missä ollaan me-
nossa ja mitä tarvitsee tehdä seuraavaksi. Eteenpäin ohjaamisen kohdalla seuraavista konk-
reettisista askelista varmistuminen mahdollistaa opetusharjoittelun pysymisen sovituissa
aikatauluissa ja ohjaajana varmistuu siitä, että riittävä tuki toteutuu. Tiivistettynä, ohjaaja
on ikään kuin personal trainer. Käytännön ohjaustyössä kannattaa hyödyntää keskustelun
lisäksi digiympäristöjä suunnitelmien kommentointiin sekä tuntipalautteisiin, koska niiden
avulla saadaan hyödynnettyä rajallista ohjausresurssia tehokkaasti ja samalla annetaan ai-
kaa opiskelijan omalle prosessille verrattuna siihen, että yksittäisessä ohjauskeskustelussa
”kaadettaisi” paljon asiaa yhdellä kertaa eikä siitä välttämättä jäisi edes opiskelijalle omia
muistiinpanoja. Eteenpäin ohjaamisen tavoitteena on, että opiskelija saa sekä kykyä että
rohkeutta itsenäiseen päätöksentekoon. Opiskelijan itsenäistä prosessia helpottaa, mikäli
käytännön toteutusten näkökulmasta riittävät tiedot ja oppimisympäristöihin liittyvät käy-
tännön kysymykset ovat selvillä harjoittelua tukevien materiaalien avulla.

Ylöspäin valmentamisella tarkoitetaan kokonaiskuvan laajempaa hahmottamista. Ohjaus-
keskusteluissa kehitellään ajatuksia ja ideoita, jotta voidaan syventää olemassa olevaa isoa
kuvaa tai tuoda kokonaan uusia näkökulmia opiskelijan omaan prosessiin. Samalla kun laa-
jennetaan ajattelua kokonaisuudesta, on tärkeä ohjata opiskelijaa pohtimaan hänen omaa
rooliansa ja sitä mikä olisi kokonaisuuden kannalta tärkeintä/olennaista esimerkiksi yksit-
täistä opetustuntia tai opiskelijan omaa opettajuutta tarkasteltaessa. Tiivistettynä, ohjaaja
on opiskelijan ajattelukumppani. Ajattelukumppanin rooliin kannattaa keskittyä erityisesti
ohjauskeskusteluissa ja varata niihin erikseen rauhallinen ja kiireetön hetki.

Sisäänpäin valmentamisella tarkoitetaan empaattisen kanssakulkijan roolia. Edellä mai-
nitut arvostuksen teemat ja dialoginen asenne ovat tässä olennaisessa roolissa. Ohjaaja
on opiskelijalle kuunteleva, armollinen, tasavertainen ja inhimillinen. Pyritään auttamaan
opiskelijaa luomaan syvempää yhteyttä omaan itseen ja toisaalta yhteisellä ymmärryksellä
varmistetaan ohjauksen tapoja suhteessa odotuksiin tai erilaisiin arvostuksiin. Esimerkiksi
kysymykset ”mitä kuuluu”, ”miten voit”, ”mitä odotat”, ”mitä arvostat”, ”mikä innostaa” tai
”miten voin tukea” suuntaavat ohjausta sisäänpäin.

Lopuksi edellä mainittuja ajatuksia voidaan tarkastella vielä kokonaisuutena opiskelijan
oman ajattelun reflektion tukemisen kautta. Nykyisessä digiympäristöjen syötteiden virras-
sa ihmiset saattavat elää liikaa ulkoisten vaikuttimien tuottamassa pakotettujen ajatusten
ja todellisuuksien uomassa ja saatamme jättää huomiotta sen, miksi ajattelemme niin kuin
ajattelemme ja miltä se tuntuu tai mitä mieltä olemme siitä, mitä ajattelemme. Omaa tai
yhteistä kehittymistä ja muutosta kannattaisi pysäytyskuvien tai suoraviivaisen lineaarisen
jatkumon sijaan tarkastella systeemiajattelun kautta kehittyvänä prosessina. “Osaaminen
on avain, mutta näkemystyö kertoo, mihin oveen kannattaa avainta sovittaa” (Saarinen
2024).