Page 119 - Oppimisymparistojulkaisu III

Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen III 117
hin pystytään sisällyttämään erilaisia oppimisaihioita, riippuu ko. kirjojen julkaisualustasta
(ja myös siitä pedagogisesta ajattelusta, johon alustan ja oppikirjan rakentaminen on perus-
tunut). Oppimisaihiot on alla olevassa kuvassa luokiteltu neljään ryhmään:
1) Oppimisen idut, joiden tarkoituksena on käynnistää oppimisprosesseja – esimerkiksi säh-
köisissä oppikirjoissa olevat videot voivat toimia tällaisissa tilanteissa tai erikseen ladatta-
vissa olevat datatiedostot mahdollistavat tietyn ohjelman käytön ja jonkinlaisen tuotoksen
tuottamisen (titrauskäyrä), jota sitten tulkitaan
2) Oppimisen kohde, jonka tarkoituksena on kohdistaa huomio johonkin opeteltavaan
asiaan. Sähköisissä oppikirjoissa tällaisia voivat olla esimerkiksi luokkatilanteessa kokeellise-
na työnä toteutettavat demonstraatiot. Videoiden ja animaatioiden käyttö mahdollistaa ny-
kyään esimerkiksi vaarallisten kokeellisten töiden demonstroimisen oppimisympäristössä.
3) Oppimisen työkalut, joiden tarkoituksena on ohjata oppijan oppimisprosessia ja käsi-
teltävän tiedon prosessointia. Tällaisia työkaluja on niin kontekstisidonnaiset ohjelmat tai
palvelut (ainesidonnaiset, kuten esimerkiksi molekyylimallinnusohjelmat, geometrian oh-
jelmistot, sanakirjat ja käännösohjelmat, karttaohjelmat) kuin kontekstivapaat ohjelmat tai
palvelut (miellekartta- ja käsitekarttaohjelmat, hyper- ja multimediatyökalut kuten OneNo-
te, EverNote).
4) Muokattavissa olevat sivustot ja aineistot, joiden tarkoituksena on mahdollistaa opetta-
jien oman pedagogisen ja didaktisen näkemyksen hyödyntämisen ja siirtämisen opetukses-
sa hyödynnettäviin materiaaleihin ja oppikirjoihin.

Kuva 2: Oppimisaihio -viitekehys, Silanderin ja
Kolin malli (2003) edelleen kehiteltynä