Page 118 - Oppimisymparistojulkaisu III

116 Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen III

huttu 1:1-periaate) ja sähköisten oppimisympäristön läpilyöntiin merkittävänä osana ope-
tusta. Korona-ajan kuluessa heräsi eloon myös monimuoto-opetus (blended learning), jossa
yhdistettiin lähiopetusta ja verkossa tapahtuvaa opetusta (opiskelua). Käytössä olevat vir-
tuaaliset (sähköiset) oppimisympäristöt (Microsoft Teams, Google Classroom, kustantamoi-
den omat käyttöliittymät) olivat olleet olemassa jo aiemmin, mutta nyt niiden käyttö kasvoi
räjähdyksenomaisesti, aiheuttaen jopa palveluiden merkittäviä hidastumisia aika ajoin.

Melko nopeasti tilanne ajautui siihen, että osa oppijoista oli mahdollista ottaa takaisin lä-
hiopetukseen ja osa jäi opiskelemaan etänä, joten silloin täytyi hakea ratkaisuja sekä lähi-
että etäopetuksen toteuttamiseen samanaikaisesti – keskusteluun liittyi myös asynkronisen
(käytössä opetuksen videointi) että synkronisen opetuksen mahdollistamiseen. Syntyi uusi
hype-aalto hybridiopetuksen otsikon alla. Tämä osaltaan pakotti hakemaan aivan uuden
tyyppisiä pedagogisia ja teknologisia ratkaisuja. Myös sähköisten oppikirjojen kohdalla tässä
syntyi uusia tarpeita ja paineita – virtuaalisten oppimisympäristöjen ja sähköisten oppikirjo-
jen täytyy sulautua jotenkin, jottei useat eri käyttöliittyvät ja niitä seuraavat toimintamallit
aiheuta turhia lisävaiheita tai tuota kognitiivista kuormaa.

Vaihe 4. Sähköisten oppikirjojen (e-kirjat) seuraava vaihe oli (on) niiden muuttuminen edi-
toiviksi. Tämä ns. kustomointi (”tuunaa oma kirjasi, personoi”) tavoittelee toimintamallia,
jossa opettaja voi muokata ottamaansa oppikirjaa oman pedagogisen ajattelun perusteel-
la ja myös asioiden käsittelyjärjestyksen osalta. Erään ajattelutavan mukaan muokattavuus
ja opiskelu voisi olla myös käytännössä kokonaan oman oppikirjan tuottamista (tavallaan
konstruktivistisen oppimisnäkemyksen toteuttamista oppikirjana). Editoitavien oppikirjo-
jen mystinen alkutaival ja valitettavasti myös corona-vaiheen aiheuttama huomion keskit-
tyminen uuden teknologian soveltamiseen aiheutti tämän vaiheen väistämiseen (ainakin
tilapäisesti). Oppikirjan muokkaaminen omaan käyttöön vaatii erilaisia resursseja -eikä vä-
hiten aikaa. Jo alun perin kynnys oppikirjojen muokkaamiseen on korkea, vaikka hyvin mo-
net opettajat tuottavat omaan käyttöön materiaaleja omaa opetusta tukemaan. Opettajien
asenne ei ole vielä avoin eikä meidän valmiudet jakaa omaa tuotetta vastaa valtaväylän ajat-
telutapaa ”valmiista ja korkealaatuisesta”, ”asiantuntijoiden laatimasta” oppimateriaalista.

Tähän vaiheeseen ja sen toteutumiseen vaikuttavat tällä hetkellä monenlaiset – myös uuden
teknologian mahdollistavat – niin pedagogiset valinnat kuin uudet ainekohtaiset didaktiset
oivallukset. Nykyisten sähköisten oppikirjojen ongelmana on yhä enenevässä määrin se, et-
teivät ne muovaudu näiden mukaan. Tilannetta tietenkin mutkistaa jo aiemmin mainittu
sähköisten oppikirjojen ja virtuaalisten oppimisympäristöjen sulautumiseen liittyvät asiat.
Tilannetta ei mitenkään helpota kustantamoiden omien käyttöliittymien ja oppimisympä-
ristöjen laajeneva kirjo. Tässä enemmän kappaleessa, jossa käsitellään uutta tilannetta ja
puhutaan sähköisistä toimintaympäristöistä.

2. Sähköinen oppikirja – editoitavat sähköisen oppikirjat

Aiemmin jo mainitut oppimisaihio -lähestymistapa (Learning Objects) on mielenkiintoinen
ja hyödyllinen tapa lähestyä erilaisia oppimateriaaleja ja sähköisten oppikirjojen tapoja esi-
tellä opiskeluun tarkoitettuja teemoja ja työkaluja. Se, miten erilaisiin sähköisiin oppikirjoi-