Page 67 - eNorssi 25 vuotta

62 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

“Eihän tää oo niinku kilpailu, että kuka on minkälainenki ohjaaja. Tavallaan se on ihan tosi
tosi iso se juttu, kun pääsee yhessä tekemään. Tulee niitä oivalluksia, että noinkin voi tehä.
Ku ei oo käyny pienessä mielessäkään asia.”

Yhteisen ohjauksen voi ajatella mahdollistavan sekä ohjauksen ammatillisen kehittämis-
työn että yksittäisen ohjaajan kehittymisen työajan puitteissa. Erityisesti ohjaajien välisten
yhteissuunnitteluajankohtien järjestäminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa myös ajan
yhteiselle, ohjausta koskevalle keskustelulle. Ohjaavassa tiimissä jokainen ohjaaja tuo ryh-
mään oman erityisosaamisensa ja vahvuutensa ja samalla oppii myös muilta (Vehviläinen
2014, 85). Yhteinen pysähtyminen ja keskustelu siitä, miten asioita on tehty, miten niissä on
onnistuttu, ja mitä on opittu, ovat kehittymisen lähtökohtia. Etenkin aloittavalle ohjaavalle
opettajalle tiimissä ohjaaminen on verraton itsekehityksen paikka, sillä oman opettajuuden
ja ohjaajuuden reflektoimiselle on päivittäinen tila ja mahdollisuus.

“Jos yksin vain ohjaisi, se vaatis ihan valtavan määrän itseohjautuvuutta ja aktiivista kou-
luttautumista ja lukemista, ja kaikkea sitä. Versus tässä se tulee... Tässä se tulee työajan
puitteissa. Kun sitten muuten se olis aina työajan ulkopuolista kehittämistä.”

Ohjaajan on kyettävä reflektoimaan itsensä, tiimin sekä opettajaopiskelijoiden toimintaa,
ajatuksia ja tunteita kuten myös ohjaukseen liittyvää palautetta sekä havaintoja. Reflek-
tioprosessille tyypillistä on, että siinä hyödynnetään aikaisempia kokemuksia ja syvenne-
tään ymmärrystä, jonka pohjalta luodaan uutta ymmärrystä. Erityisen tuottoisaa ja mer-
kityksellistä reflektointi on, kun se tapahtuu vuorovaikutuksessa, jonka pohjana on mui-
den ja oman oppimisprosessin yhtäläinen arvostaminen. Reflektioprosessin onnistumisen
kannalta on tärkeää, että se on systemaattista, tarkkaa ja kurinalaista. Tutkimukset ovat
osoittaneet, että reflektio muiden kanssa syventää yksilön reflektio- ja ajatteluprosessia.
(Tiainen 2023, 43–45.)

Tiimiohjaus edellyttää monipuolisia reflektointitaitoja ja samalla muodostaa luontevan
pohjan moninäkökulmaiselle vuorovaikutukselle. Ohjaajien reflektointi syvenee, kun sitä
tehdään vertaisten kanssa. Toisten henkilöiden näkemysten kunnioittaminen ja suvaitse-
vaisuus ovatkin lähtökohta ja tavoite reflektiiviselle toiminnalle. (Krokfors 1997, 44–45.)
Tiimiohjauksessa ohjausprosessin aikana sekä ohjaajat että ohjattavat täydentävät toisiaan
ja tulevat tietoisiksi vaihtoehtoisista näkemyksistä, päämääristä sekä toiminnoista. Näin
kaikki oppivat uutta ja yhteiset ohjaustilanteet liittävät sekä opetuksen että ohjauksen laa-
jempaan arvoperusteita pohtivaan viitekehykseen. (Krokfors 1997, 138.)

Tärkeänä osana ohjaajan ammatillista kasvua on myös saatu palaute. Yksittäinen ohjaaja
voi pyytää ja saada palautetta toteuttamastaan ohjauksesta lähinnä omilta opettajaopis-
kelijoiltaan. Yhteisesti jaetussa ohjauksessa kollegoilta saatu palaute puolestaan on par-
haimmillaan erittäin merkityksellisessä roolissa ja tukee siten ohjaajana kasvua. Luottamus