Page 42 - Yhdessä opettaen, oppimista tukien

40 Yhdessä opettaen, oppimista tukien

Ensimmäisellä ja toisella luokalla palkitimme kolme viikkotuntia, joista kaksi äidinkieleen
ja yksi matematiikkaan. Kolmannella luokalla palkitimme kaksi oppituntia, jotka pääasial-
lisesti olivat äidinkieli ja matematiikka, mutta hyödynsimme satunnaisilla jaksoilla palkki-
toimintaa myös ympäristöopissa. Kahden luokan jakaminen kolmeksi ryhmäksi mahdollisti
ryhmien koon vaihtelemisen tarpeen mukaan. Ryhmien koot vaihtelivat äidinkielen tun-
neilla 6 ja 20 oppilaan välillä, mikä mahdollisti näillä oppitunneilla tukea tarvitsevien op-
pilaiden yksilöllisemmän huomioimisen ja kohtaamisen sekä opetuksen eriyttämisen niin
ylös kuin alaspäin. Matematiikan palkkitunneilla ryhmäkoko oli 13–14 oppilasta.

Äidinkielen taitojen tukeminen oppimisen lähikehitysvyöhykkeellä

Ensimmäisen luokan alussa testattiin oppilaiden lukutaidon taso ensimmäisten kouluviik-
kojen aikana. Sen mukaan oppilaat jaettiin kolmeen taitotasoryhmään, jotka nimettiin
aapisen hahmojen mukaan. Aluksi muodostettiin kaksi tavutason ryhmää ja yksi sana- ja
virketason lukijoiden ryhmä. Ryhmä pysyi samana noin seitsemän viikkoa, minkä jälkeen
muodostimme ryhmät tavu-, sana- ja virketason lukijoiden ryhmiksi. Oppilaita siirrettiin
pääasiassa taitojen kehittymisen mukaan toiseen ryhmään lukuvuoden aikana. Joka ker-
ta yhteissuunnittelutilanteessa keskusteltiin myös siirtojen mahdollisuuksista ja tarpeista.
Ohjaajan työpanosta hyödynnettiin vaihtelevasti ja tarvepohjaisesti eri ryhmissä.

Molemmilla kahdella viikoittaisella äidinkielen palkkitunnilla harjoiteltiin aina sekä luke-
mista että kirjoittamista. Suunnittelussa huomioitiin opetussuunnitelman lisäksi oppimate-
riaaleja, lukuvuoden erilaisia teemaviikkoja ja hyödynnettiin etenkin 2.–3.-luokkien aikana
genrepohjaista toimintaa (mm. runo, kirje, luokkalehti, satu, mainos). Käytännössä myös
äidinkielen palkkitunneista muodostui toiminnallisempia kuin perinteinen opetus. Tunneil-
la käytettiin mm. toimintavälineitä, liikettä, digilaitteita, koodaamista, hyödynnettiin työ-
pistetyöskentelyä sekä pareja ja erilaisia ryhmiä. Jokaisella lapsella oli oma A4-palkkivihko,
johon tehtiin kirjallisia tehtäviä ja jota hyödynnettiin yhteisessä arvioinnissa ja välittömässä
palautteen annossa. Palkkitunneilta ei tullut läksyä, mutta halutessaan lapsi sai esimerkiksi
jatkaa aloittamansa tarinan kirjoittamisen
loppuun kotona. Ryhmää vetävä opettaja
säilytti palkkivihot itsellään, jolloin ne oli-
vat aina käytettävissä.

Palkittamisen avulla oppilaiden oppimi- Kuva 1.
sen tuen rakentaminen, suuntaaminen ja Toiminnallisuudesta tuli palkkituntien
eriyttäminen niin ylöspäin kuin alaspäin
sujuivat systemaattisesti äidinkielessä, keskeinen toimintatapa.
jossa palkkiryhmät toimivat pääasiallises-
ti näiden kolmen vuoden aikana tasoryh-
mäperiaatteella, mutta samaan aihepiiriin
sidottuna. Ryhmien kokoonpano vaihtui
muutaman kuukauden välein, mikä eh-
käisi oppilaiden leimaantumista hyviksi