Page 44 - Yhdessä opettaen, oppimista tukien

42 Yhdessä opettaen, oppimista tukien

Harjoittelijat tulevaisuuden opettajina

Opetusharjoittelujen aikana harjoittelijat otettiin mukaan toimintaan harjoittelun sisäl-
töjen mukaan. Ensimmäisessä harjoittelussaan opiskelijat kiersivät eri palkkiryhmissä
havainnoimassa toimintaa. Muissa harjoitteluissa he osallistuivat palkkituntien suunnitte-
luun ja toteuttamiseen eri tavoin, välillä vastaten esimerkiksi muutamasta peräkkäisestä
äidinkielen palkkitunnista ja välillä pitäen saman toiminnallisen matematiikan tunnin kah-
desti. Opetusharjoittelijoilta saadun palautteen perusteella he kokivat palkkitunnit hyväksi
toimintamalliksi.

Joustavat opetusryhmittelyt ovat yhä kasvava työskentelykulttuuri opetustyössä, ja tule-
vat opettajat kohtaavat ne työssään. Harjoittelijat pääsivät palkkitoiminnan kautta mm.
tutustumaan yhteissuunnitteluun, eriyttämiseen niin ylös kuin alaspäin, ryhmäyttämisen
eri muotoihin, erilaisiin opetusmenetelmiin, toiminnallisuuden ja konkreettisten toiminta-
välineiden hyödyntämiseen sekä saivat mahdollisuuden havainnoida oppilaita erilaisissa
ryhmissä ja opiskeluympäristöissä. Palkkitoiminta rikastutti opiskelijoiden harjoittelukoke-
musta ja vahvisti ymmärrystä opettajan työn moniulotteisuudesta.

Yhteisopettajuus ja palkkitoiminta osana koulujen toimintakulttuuria

Luokkien yhdistäminen eri ryhmittelyjen avulla vahvisti selkeästi koko ikäluokan muodos-
tumista yhtenäiseksi ryhmäksi. Tämä näkyi kaverisuhteiden luomisena yli luokkarajojen
sekä oppilaiden rohkeutena työskennellä erilaisissa ryhmissä. Oppilaat oppivat joustavuut-
ta ryhmien muodostamisissa ja löysivät uskalluksen tuoda esiin omia ajatuksia ryhmän
kokoonpanoista riippumatta. Yläkouluun siirryttäessä Rauman normaalikoulussa oppilaat
ryhmitellään uusiksi luokiksi. Tämä palkkitoiminta tullee myös helpottamaan kyseisen ikä-
ryhmän ryhmäytymistä 7.-luokalla.

Oli havaittavissa, että oppilaiden osaamisen ja oppimisen kehittyminen oli vahvaa niin ma-
tematiikan kuin luku- ja kirjoitustaidon suhteen. Nekin oppilaat, joilla oli koulun alussa
todettavissa olevia oppimisvaikeuksia, kehittyivät taidoissaan huomattavasti ja suurin osa
oppilaista, jotka olivat selkeästi ikäryhmäänsä jäljessä vielä toisen luokan alussa, pärjäsivät
esimerkiksi Allu-testeissä ikätasoisesti jo kolmannella luokalla. Luonnollisesti oppilaissa
tapahtuu kypsymistä, mutta palkkitoiminnan mahdollistama systemaattinen eriyttäminen
ja toimiminen omalla lähikehitysvyöhykkeellä nähdäksemme vaikutti positiivisesti oppi-
laiden oppimiseen. Oppilaat odottivat palkkitunteja ja tulivat niille mielellään. Huoltajilta
saimme erityisesti positiivista palautetta osaavien oppilaiden huomioimisesta.

Kokemuksemme mukaan palkkitoiminta vaatii toimiakseen vähintään yhden opettajan li-
sää kahta luokkaa kohden. Ilman tätä lisäammattilaista ei palkituksesta ole samantyyppistä
hyötyä, jota me saimme kokea. Erityisopettajan tai S2-opettajan saaminen osaksi palkitus-
ta olisi kokemuksemme mukaan tärkeää, koska oppilasryhmissä on yhä enemmän kaikilla
erityisen tuen portailla olevia sekä eri kielitaustan omaavia oppilaita.