Page 106 - eNorssi 25 vuotta

101 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

MONIPUOLISET OPETUSMENETELMÄT
OHJATUSSA HARJOITTELUSSA

Roope Salonen, Helsingin normaalilyseo

Opetusharjoittelijat pitävät usein mielellään ”perustunteja”. Käsite tarkoittaa kokemukse-
ni mukaan oppitunnin rakennetta, jossa tunti aloitetaan kotitehtävien tarkistamisella ja
sitä seuraa opettajan opetusosuus uudesta aiheesta. Opetusosuus pitää usein sisällään
opetuskeskustelua, jossa osa oppilaista pääsee osallistumaan aktiivisesti oppituntiin. Tunti
jatkuu tämän jälkeen itsenäisellä tehtävien tekemisellä ja lopuksi ”perustunti” päätetään
tehtävien tarkistamiseen ja kotitehtävien antamiseen. Edellä kuvattu oppitunnin rakenne
on todennäköisesti sellainen, jonka opiskelijat ovat itse kokeneet omana kouluaikanaan
usein. Tuttu rakenne tuo heille turvaa ja he osaavat rakentaa oppimistilanteen sen varaan.
”Perustunnissa” ei ole mitään vikaa. Sille on aikansa ja paikkansa. Ongelmaksi se muodos-
tuu, kun sitä toistetaan tunnista toiseen, ainoana menetelmänä opettaa. Luokassa on juuri
niin monta erilaista oppijaa, kuin oppilaitakin. Monipuolisten opetusmenetelmien käyttä-
misellä tarjotaan mahdollisimman monelle oppilaalle mahdollisuus oppia. Sillä on myös
positiivinen merkitys oppimistuloksiin yleisesti (Vuorinen 2001, 63). Opetussuunnitelma ei
toteudu, kun opetusmenetelmien variaatio on vähäinen (POPS 2014, 30).

Taitava opettaja
Kehittyminen opettajaksi on jatkuva prosessi. OVET-hankkeessa kehitetty moniulotteisen
opettajan osaamisen prosessimalli kuvaa, mitä eri osa-alueita opettajan tulee hallita am-
matissaan. On luonnollista, kun opiskelijan kehitys opettajaksi on usealla osa-alueella vielä
kesken, turvautuu hän niihin keinoihin ja menetelmiin, jotka tuntuvat hänestä turvallisim-
milta. Uusien menetelmien kokeileminen vaatii sekä uskallusta opiskelijalta, että rohkaisua
ja tukea ohjaajalta.

KUVIO 1. Moniulotteinen opettajan osaamisen prosessimalli (MAP) (OVET-hanke 2020)