Page 9 - eNorssi 25 vuotta
P. 9
4 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä
Ohjaajan kolme askelta kohti hyvinvoivaa ja
uudistavaa voimavarakeskeistä ohjausta
Monissa keskusteluissa eri harjoittelukoulujen ohjaavien opettajien kanssa on tullut pu-
heeksi se, että harjoitteluun tulevat opiskelijat tarvitsevat enemmän tukea jaksamiseen
ja hyvinvointiin kuin aiemmin. Jos jo opinnoissa on vaikea jaksaa, miten käy aloittelevan
opettajan työelämän pyörteissä? Miten saada alulle omiin vahvuuksiin, hyvinvointiin ja
itsetuntemukseen perustuva opettajaidentiteetti? Miten kasvattaa resilienssiä ja itsensä
johtamisen taitoa? Miten saadaan laaja-alaiset hyvinvointitaidot myös opetusharjoittelun
ohjauksen prosesseihin?
Ohjaava opettaja saa työkaluja ja toimintamalleja tutustumalla erityisesti voimavarakes-
keisen ohjauksen ja positiivisen pedagogiikan keskeisiin tietoteoksiin ja tekemällä näissä
teoksissa olevia harjoituksia ohjaajalle ja ohjattavalle.
Ensimmäinen askel on lukea laaja-alaisiin hyvinvointitaitoihin tähtäävä Hyvää kasvua -ope-
tussuunnitelma (2023), Avolan ja Pentikäisen (2019) Kukoistava kasvatus, Uusitalon (2023)
toimittama Positiivisen psykologian voima, Leskisenojan (2024) Kun koulu ei kukoistakaan
– miten saada positiivinen pedagogiikka toimimaan ja vahvana lisänä voimavarakeskei-
seen ohjaamiseen opastavat Vehviläisen (2024) Ohjaustyön opas ja Svinhufvudin (2024)
Ohjauksen ydin.
Toinen askel on vahvuuskielen käyttöön ottaminen 100 vahvuutta listan (Avola & Penti-
käinen 2019, 98–99), tunnesanalistan (Avola & Pentikäinen 2019, 164–165) ja Via -vah-
vuustestin (Via Institute on Character) avulla. Values in action eli Via-testi on Seligmanin ja
Petersonin (2004) kehittämä luonteenvahvuusfilosofia, jossa 24 vahvuutta liittyvät kuuteen
perushyveeseen. Vahvuustaidot ovat positiivisen pedagogiikan itsetuntemustyökalu (Avola
& Pentikäinen 2019).
Kolmas askel on olla oman opettajuutensa ja ohjaajuutensa toimitusjohtaja, mikä tarkoit-
taa myös sitä, että niin ohjaajana kuin opettajanakin on myös tunnejohtaja, joka mallittaa
vahvuuskielen käyttöä ja antaa esimerkkiä tunnesanojen käyttäjänä. Lisäksi toimitusjohtaja
huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja suunnittelee aikataulunsa niin, että pääsee syömään,
vessaan ja huokaisemaan hetken työpäiviensä lomassa.
Keskusteluissa ohjaajien kanssa tulee monesti esiin se, että ohjattavan tunnekuohut kuor-
mittavat ohjaajaa. On hyvä pohtia, miksi vahva tunneilmaisu tuntuu taakalta. Onko ohjaaja
saanut itse ilmaista tunteitansa vapaasti? Onko taustalla ehkä ajatus, että tunteet eivät
edes kuulu työpaikalle?

