Page 11 - eNorssi 25 vuotta

6 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

ja kokeilla erilaisia positiivisen pedagogiikan menetelmiä oman opettajaidentiteetin ra-
kennusaineina ja luokassa erilaisten oppijoiden kanssa. Kokemus ehjästä ja kokonaisesta
ohjausprosessista tukee ja antaa voimaa ohjattavalle kohdata opettajuuden alku, koska
prosessi tukee ohjaajan ja ohjattavan kysyä uusiutua raskaidenkin päivien jälkeen.

Kokonaisen ja ehjän ohjausprosessin perusta on positiivisessa pedagogiikassa ja laaja-alai-
sissa hyvinvointitaidoissa ja näiden soveltamisessa ohjaukseen. Laaja-alaisten hyvinvoin-
titaitojen teoreettinen perusta on Seligmanin PERMA+H-teoriassa ja tästä sovellettuna
EPOCH-teoriassa (Avola & Pentikäinen 2019, 96–97). Tässä hyvinvointipolun ohjauspro-
sessissa käytetään aktiivisesti Seligmanin kehittelemää PERMA+H-teoriaa, tavoitteena on
saada aikaan hyvinvointia, onnellisuutta, optimismia ja merkityksellisyyttä. Tällainen oh-
jausprosessi edistää sekä ohjaajan että ohjattavan elinvoimaisuutta ja toimii ohjatun har-
joittelun supervoimana. Se mahdollistaa myös ohjaajan ja ohjattavan hyvinvointiajattelun
ja -toiminnan muuttumisen ja uudistumisen. Ohjausprosessin aikana tutkitaan ja pohditaan
omaa hyvinvointia, selkeytetään muun muassa oman elämän tavoitteita, arvoja, onnelli-
suutta ja unelmia. Hyvinvointia edistävä ohjausprosessi eli ohjauksen hyvinvointipolku alkaa
ohjatun harjoittelun aikajanan hahmottelulla. Ohjaaja ja ohjattava tekevät omat hyvinvoin-
tipolun aikajanansa. Ohjaaja valmistautuu ohjaustehtäväänsä selkeyttämällä opetushar-
joittelun tavoitteita ja sisältöjä sekä suunnittelee hyvinvointipolun aikajanalle monipuolisia
positiivisen pedagogiikan interventioita. Ohjaaja suunnittelee, millaisia ohjauskohtaamisia
ohjauksen hyvinvointipolulla on ja mihin kohtaan aikajanalla ne sijoittuvat. Ohjatun har-
joittelun aikana harjoitellaan ja vahvistetaan tunne- ja vahvuustaitoja, itsensä johtamisen
taitoja, vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja sekä myötätunto- ja läsnäolotaitoja. Ohjattavan
aikajanaa kutsutaan hyvinvoinnin oppimispoluksi. Ohjattavan hyvinvoinnin oppimispolulla
ohjattava suunnittelee hyvinvoinnin oppimismatkaansa ja tekee hyvinvoinnin oppimissopi-
muksen itsensä kanssa. Oppimissopimus on itsejohdetun oppimisen työkalu (Mutka 2019).
Tällä ohjattavan hyvinvoinnin oppimispolulla, ohjattava tarkastelee aluksi omaa kokemus-
maailmaansa ja lähtötilannettaan. Oppimissopimus hahmottaa ohjattavalle, mitä minun
tulee osata, mihin kiinnitän huomiota, jotta onnistun? Miten pääsen tavoitteeseeni, mil-
laiset toimintamallit vievät minua kohti päämäärääni? Mitä on muuttunut, mistä tiedän
päässeeni perille? (Mutka 2019, 44–45.)

Ohjausprosessin alussa ohjaaja ja ohjattava tutustuvat vahvuussanastoon ja samalla ote-
taan aktiivisesti käyttöön vahvuuskieltä. Ohjattavat tekevät VIA-vahvuustestin (Avola &
Pentikäinen 2019) ja kirjaavat vahvuutensa oman hyvinvointipolkunsa aikajanan alkuun.
Leskisenoja (2024) pohjaa ajatuksensa Watersin (2021) tekemään tutkimukseen australi-
alaiskoulussa ja siinä keskeiseksi hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi nousevat opettajan
käyttämä kieli eli vahvuussanojen käyttäminen ja tunnetilojen sanoittaminen, kasvun asen-
ne eli tietoisuus siitä, että tunnetaidotkin ovat opittavia taitoja ja opetuksen käytänteet eli
lämmin vuorovaikutus ja psykologinen turvallisuus luokassa ja oppilaiden tunne- ja vuoro-
vaikutustaitojen tukeminen lisäävät hyvinvointia (Waters 2021, 72–79).