Page 12 - eNorssi 25 vuotta

7 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

Myös ohjattava osallistetaan mukaan suunnittelemaan ohjausprosessia, hyvinvointipo-
lun aikajanaa ja sen tapahtumia. Ohjaajan kanssa keskustellaan, millaista tietotaitoa ja
kokemuksia ohjattavalla on hyvinvointiopetuksesta, mihin hyvinvointiopetuksen teemoi-
hin keskitytään juuri tässä ohjausprosessissa. Ohjattava aloittaa oman ohjatun harjoitte-
lun hyvinvointipolun aikajanatyöskentelyn eli oman hyvinvoinnin oppimispolun tekemällä
VIA-vahvuustestin. Ohjattava kokoaa ennen opetusharjoittelun alkua omat tavoitteensa
harjoittelulleen ja tuo esiin VIA-testin vahvuuksiaan ja suunnittelee, miten itse ottaa käyt-
töön vahvuuskielen ja -taidot omassa ohjatussa harjoittelussaan. Vahvuudet ja niiden tun-
nistaminen ovat avain tulevaisuuden työelämään (Wenström 2024). Omat vahvuutensa
tunnistava opetusalan ammattilainen haluaa kehittää omaa osaamistaan ja työtään muut-
tuvassa koulumaailmassa.

Hyvinvointipolulla – ohjauksen työvälineitä

Ohjausprosessin alussa ohjattava kokoaa, kuvaa ja visioi oman opettajuutensa materiaalise-
na kollaasina, ohjauksen moodboardina eli tunnelmatauluna. Tämä materiaalinen kollaasi
kuvaa ohjattavan ajatuksia opettajuudesta, oppimisesta, opettamisesta ja näiden välisistä
suhteista. Materiaalinen tunnelmataulu kootaan erilaisista esineistä, kuvista ja kankaista.
Ohjattava muotoilee ja kokoaa materiaalisen kollaasin pohtien opettajuuden erilaisia tehtä-
viä ja muotoja, tavoitteita, suhdetta oppijoihin ja omia vuorovaikutustaitojaan ja vahvuuk-
siaan. Käsillä työskentely ja konkreettisten materiaalien työstäminen avaa ajattelun polkuja.
Materiaalinen tunnelmataulu -työskentely on osa ohjauksen hyvinvointipolulla olevaa ryh-
mänohjausta, jossa jokainen ohjattava kuvailee muille oman taulunsa muodon ja sisällön.
Materiaaliseen moodboardiin palataan ohjatun harjoittelun lopuksi ja keskustellaan, mitä
on opittu ja koettu, miltä moodboardin teemat näyttäytyvät harjoittelun jälkeen ja miten
teemoista voi lähteä kehittämään omaa käyttöteoriaa, joka antaisi voimaa myös opettajuu-
den induktiovaiheeseen. Tässä tehtävässä harjoitellaan myös aktiivisen kuuntelun, kysymi-
sen ja kannustaminen taitoja, jotka kuuluvat positiivisen pedagogiikan valmennusavaimiin,
joita kutsumme ohjauksen hyvinvointipolulla 5K + 2 -valmennusavaimiksi.

Työskentelystä saadaan voimavarakeskeistä ja valmentavaa, kun määritellään yhdessä ta-
voite, etsitään se, mikä jo toimii ja on hyvin, nimetään vahvuudet ja voimavarat, käytetään
tunnistetut voimavarat tavoitteen saavuttamiseksi, laaditaan suunnitelma, jota pitkin ta-
voitetta kohti lähdetään ja ryhdytään toimintaan, jotta päämäärä voidaan saavuttaa askel
kerrallaan (Avola & Pentikäinen 2019, 83).

Hyvinvointipolun aikajanatyöskentelyssä 5K + 2 -valmennusavaimet voivat toimivat oh-
jauskertojen runkoina. Aloitustehtävät, toiminta luokassa, reflektointi ja hyvinvointipolun
aikajanatyöskentely liittyvät aina yhteen valmennusavaimeen kerrallaan joko viikkotehtä-
vinä tai jokaiseen opetuskertaan ja sen ohjaukseen liittyvänä pohdiskeluna, toimintana ja
onnistumisen reflektoimisena. Mukana prosessissa ovat vahvuussanasto ja tunnesanat.