Page 41 - Oppimisymparistojulkaisu III

Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen III 39

Ohjelmoinnin integroimiseen opetussuunnitelman eri alueille voidaan löytää tulevaisuu-
dessa varmasti runsaasti lisää erilaisia vaihtoehtoja, mikäli ohjelmoinnin tarjoamia mah-
dollisuuksia tarkastellaan ennen kaikkea laaja-alaisen osaamisen valossa, jota tämän ar-
tikkelin Kuvio 1 pohjustaa ja jota artikkelissa esitellyt projektit eri tavoin havainnollistavat.
Ohjelmointi voi toimia esimerkiksi niin itse oppimisessa kuin eri oppiaineita ja niiden tavoit-
teita kokoavana osana sekä tuotosten dokumentoinnin eli tiedon esittämisen välineenä,
kun oppilaat tuottavat muille esitettävää opiskelumateriaalia ja tekevät työtään näkyväksi.
Varsinainen ohjelmointityöskentely (esim. oman robotin ohjelmoiminen, pelin tekeminen)
voi ruokkia lisäksi muun muassa ryhmätyöskentelytaitoja ja vuorovaikutustaitoja, luovan
suunnittelun ja tuottamisen taitoja ja esimerkiksi pitkäkestoiseen työhön sitoutumista.

Käytännön opetustyössä on kaikkineen tärkeä huomioida, että niin varsinaisten ohjel-
mointitaitojen harjoittelussa, ohjelmoinnin soveltamisessa työtapana erilaisten tietojen ja
taitojen harjoitteluun kuin ohjelmoidun ympäristön tutkimisessakin ilman ohjelmointia on
monipuolisimmillaan kyse sekä tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden että tahdon harjoit-
tamisesta. Tällaista kokonaisuutta ei ole mielekästä ”kuitata tehdyksi” kertaluontoisesti,
vaan sitä on hyvä ottaa osaksi opetusta pitkin kouluvuosia. Tässä yhteydessä onkin lisäk-
si tärkeä oivaltaa, kuten Uusissa lukutaidoissakin korostetaan, ettei ohjelmoinnin opiske-
lun koulussa tarvitse aina sisältää ohjelmoimista itse eli karkeasti ottaen “koodaamisen”
opettelua, vaan ohjelmointikasvatus voi sisältää myös ohjelmoidun maailman tutkimista
esimerkiksi tunnistamalla ja nimeämällä ohjelmoituja laitteita ja sovelluksia omasta ar-
kiympäristöstä sekä pohtimalla niiden moninaisia käytännöllisiä, sosiaalisia ja eettisiäkin
syy-seuraussuhteita (Mertala ym. 2020). Tästä näkökulmasta ohjelmoinnin opiskelu voikin
tarjota monenlaisia kytköksiä erityisesti monilukutaitoon ja arjen taitoihin.

Lähteet

Bers, M. U., González-González, C., & Belén Armas Torres, M. (2019). Coding as a play-
ground: Promoting positive learning experiences in childhood classrooms. Computers &
Education, 138, 130–145.

Brennan, K., & Resnick, M. (2012). New frameworks for studying and assessing the de-
velopment of computational thinking. Haettu osoitteesta: https://www.media.mit.edu/
publications/new-frameworks-for-studying-and-assessing-the-development-of-computa-
tional-thinking/

Fagerlund, J. (2021). Teaching, Learning and Assessing Computational Thinking through
Programming with Scratch in Primary Schools [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Jyväskylän
yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78190

Fagerlund, J., & Roos, S. (2020). Motivoivaa ja tavoitteellista oppimista ohjelmointiympä-
ristöjä hyödyntäen. Teoksessa A. Veijola, O.-P. Salo, & S. Roos (toim.) Merkityksellistä op-
pimista etsimässä - oppimisympäristöjen moninaisuus nyt ja tulevaisuudessa. Jyväskylä:
Jyväskylän normaalikoulu, Jyväskylän yliopisto, 135–162.