Page 44 - Oppimisymparistojulkaisu III

42 Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen III

2. Tavoitteena oppilaalle ohjelmoinnillista ajattelua, opettajalle kokemuksia

Järjestämäni jakson tavoitteet olivat osin erillisiä oppilaan ja opettajan näkökulmista. Op-
pilaan ja oppimisen kannalta ydintavoitteina pidin ohjelmoinnillisen eli algoritmisen ajat-
telun harjaantumista ja tutustumista ohjelmoinnin peruskäsitteisiin. Lisäksi pyrin luomaan
kuvaa ohjelmoinnista helposti lähestyttävänä asiana, jota kuka tahansa voi oppia tieto-
teknisistä kyvyistä ja kiinnostuksista riippumatta. Mielikuvissa ohjelmointi saattaa usein
näyttäytyä etäisenä ja hankalana, vain nerojen ja nörttien maailmaan kuuluvana asiana.
Kannustavat kokemukset ohjelmoinnista ja omasta osaamisesta voivat madaltaa kynnystä
tarttua ohjelmoinnin opiskeluun myöhemminkin.

Vaikka kyseessä on ohjelmoinnin opetusjakso, oppilaiden kouliminen mahdollisiksi tulevik-
si ohjelmointityön tekijöiksi on minulle korkeintaan tahaton sivutuote, ei opetuksen pää-
asiallinen tavoite. Ohjelmoinnin opetuksen tärkeimpänä vaikutuksena tavoittelen yleistä
oppilaan ajattelun kehittymistä. Ohjelmoinnillisen ajattelun algoritmisuus ja täsmällisyys
ovat yhteydessä selvästi yleisempään loogiseen päättelykykyyn. Lisäksi ohjelmoinnin yti-
messä oleva halutun toiminnan pilkkominen yksittäisiksi peräkkäisiksi toiminnoiksi on
taito, jota tarvitaan myös ihmisen omassa toiminnanohjauksessa arkisissakin tilanteissa.
Puuroa ei keitetä keittämällä puuroa, vaan laittamalla kattilaan vettä, kattila hellalle, levy
päälle jne.

Opettajan työn näkökulmasta tärkein tavoitteeni oli koota monipuolinen ja eheä ohjel-
moinnin opetusjakso, jonka toteuttaminen ei kuitenkaan vaadi kohtuuttoman suurta val-
mistelutyötä. Nykypäivänä erilaisia kouluikäisille suunnattuja ohjelmoinnin oppimisympä-
ristöjä ja opetusvälineitä on tarjolla loputtomasti. Kaikkea ei siis tarvitse luoda itse eikä
pyörää tarvitse keksiä uudelleen, ja viisasta opettajan työn rajaamista onkin toimivaksi
todettujen valmiiden ratkaisujen hyödyntäminen. Runsaus tuottaa samalla kuitenkin myös
haasteen, sillä moninaisten materiaalien ja välineiden joukosta sopivien valikoiminen vie
paljon aikaa ja vaatii kokeiluja. Omalta kannaltani tärkein tavoite olikin tutustua monipuo-
lisesti erilaisiin välineisiin ja työskentelymuotoihin ja saada kokemusta näiden toimivuu-
desta ohjelmoinnin opetuksessa alakouluikäisille. Tämän artikkelin tarkoitus ei ole toimia
eri välineiden ja materiaalien esittelynä ja käyttöohjeina, mutta jakson kulkua kuvaavassa
luvussa selostan käyttämiäni ratkaisuja omien kokemusteni näkökulmasta.

3. Sisältöinä ohjelmoinnin ja algoritmisen ajattelun perusasiat

Sisällöllisesti jakso kattaa eNorssin ohjelmointipolun 5.–6. luokkien osuudet lähes koko-
naan ja laajentaa osin myös yläkoulun sisältöjen puolelle. Jakso rakentui ohjelmoinnilli-
sen ja algoritmisen ajattelun aihepiireistä neljään kokonaisuuteen jaettuna: 1) käskyjen
pilkkominen, peräkkäisyys ja toisto; 2) logiikka; 3) ehdollisuus ja 4) graafinen ohjelmointi.
Näistä aihepiireistä kolme ensimmäistä liittyvät ohjelmoinnin taustalla olevaan algoritmi-
seen ajatteluun, jota voi hyvin harjoitella koskematta mihinkään ohjelmointiympäristöön
tai tietotekniseen laitteeseen. Pidän tällaista järjestystä mielekkäänä, jotta ohjelmointi
rakentuisi vahvan, täsmällisen ja loogisen ajattelun päälle. Viimeisenä aihepiirinä käsitel-
tävä graafinen ohjelmointi kääntää ohjelmoinnillisen ajattelun varsinaiseen tietoteknisen