Page 45 - Oppimisymparistojulkaisu III

Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen III 43

laitteen ohjelmoinnin muotoon. Siirtyminen erillisistä ohjelmoinnillisen ajattelun taidoista
tietotekniseen ohjelmointiin on loppujen lopuksi hyvin helppo ja kivuton, kuten myöhem-
min jakson kulkua selostaessani totean.

Kullekin aihepiirille omistettiin jakson alussa yksi oppitunti, minkä jälkeen niitä kerrattiin,
yhdisteltiin ja sovellettiin lopuilla tunneilla. Jakson rakennetta kuvaavassa luvussa esitte-
len kutakin aihepiiriä tarkemmin oppituntien toiminnan ja oppilaan ajattelun kehittymisen
näkökulmista.

Kuva 1. Tampereen yliopiston normaalikoulun KAKS10 56 -opetustila tukee monimuotoi-
sia työtapoja opetuksessa. Kun ensin käsitteisiin on tutustuttu ja ajatustyötä tehty perin-
teistä koululuokkaa muistuttavasti pöytien ääressä, voidaan siirtyä tilan toiseen päähän

soveltamaan ja tutkimaan. Tässä ohjelmoidaan Sphero Bolt -robottia.

4. Työskentelymuotojen ja välineiden robustia sillisalaattia

Pyrin käyttämään monipuolisesti itselleni entuudestaan tuntemattomia materiaaleja, vä-
lineitä ja työskentelytapoja, jotta saisin jaksosta itselleni mahdollisimman paljon uusia ko-
kemuksia. Tärkeimpinä välineinä hyödynsin erilaisia koululaisille suunnattuja ohjelmoinnin
oppimisympäristöjä, RoboGem-lautapeliä (kuva 2) ja ohjelmoitavia Sphero-robotteja. Pyr-
kimykseni oli hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa aineistoa, ja ainoat
itse tätä jaksoa varten laatimani materiaalit olivatkin ohjeet ja esitysmateriaalit sekä joi-
denkin aktiviteettien yhteydessä käytetyt tehtäväkortit. Työskentelymuodoissakin pyrin
monimuotoisuuteen opettajajohtoisten luentojen, toiminnallisten ryhmätöiden, pelien,
leikkien, itsenäisen työskentelyn sekä tutkivien ja luovien työtapojen vaihtelulla.