Page 43 - Oppimisymparistojulkaisu III

Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen III 41

AJATTELUSTA OHJELMOINTIIN JA
OHJELMOINNISTA AJATTELUTAITOIHIN

- kuvaus eräästä opetusjaksosta 6. luokassa

Eelis Hyvärinen, Tuomo Tammi
FCLab Tampere, Tampereen yliopiston normaalikoulu

Miten järjestän alakoululaisille ohjelmointijakson ilman aiempaa kokemusta ohjelmoinnin
opettamisesta ja nykyaikaisista ohjelmoinnin opetusvälineistä? Tällaisen kysymyksen ää-
reen jouduin, kun sain tehtäväkseni järjestää ohjelmointijakson eräälle kuudennelle luo-
kalle osana luokanopettajaopintojeni opetusharjoittelua Tampereen yliopiston normaali-
koulussa lehtori Tuomo Tammen ohjauksessa. Alkaessani suunnitella jaksoa en tiennyt,
miten tai edes mistä palasista tällaisen jakson kokoaisin. Ensimmäistä tuntia aloittaessa-
ni en tiennyt, miten suunnittelemani asiat tulisivat käytännössä onnistumaan. Kuitenkin
kaksi viikkoa myöhemmin saatoin todeta jakson onnistuneen varsin hyvin ja kehittäneen
tavoitteiden mukaisesti sekä oppilaiden ohjelmointiin liittyviä ajattelun taitoja että omia
käsityksiäni ohjelmointitaidoista, niiden opettamisesta ja tarjolla olevista opetusmateriaa-
leista. Kuvaan tässä kirjoituksessa jaksoni rakentamista ja toteutumista erityisesti opetta-
jan ja oppilaan ajatustyön kannalta.

1. Ohjelmointi alkaa ajattelusta

Oma historiani ohjelmoinnin parissa alkoi, kun yläkouluikäisenä lainasin kirjastosta jotakin
ohjelmointikieltä käsittelevän kirjan. Kävinpä tuolloin jonkin lyhyen ohjelmointikurssinkin
työväenopistossa. Opin siis ensin jonkin ohjelmointikielen syntaksia ja osasin tehdäkin sil-
lä jotakin, mutta minkäänlaista ohjelmoinnillista ajattelua tekemisessäni ei ollut mukana.
Koen tämän edelleen välillä taakaksi, sillä nykyäänkin tottumukseni ohjaa minua heti alus-
ta asti suoraan ohjelmakoodin kirjoittamiseen ennen ohjelmalta tavoittelemani toiminnan
järjestelmällistä ajattelua. Myöhemmin yliopistossa käymäni muutamat ohjelmointiin liit-
tyvät kurssit toivat kyllä taitoihini mukaan myös järjestelmällisempää ohjelman suunnitte-
lua ja hyviä ohjelmointitapoja, mutta varsinaista ohjelmoinnillista ja algoritmista ajattelua
aloin oikeastaan pohtia vasta tätä opetusjaksoa suunnitellessani.

Nykyään mahdollisuudet ohjelmoinnin oppimiseen ja opettamiseen jo alakoulutasolla ovat
hyvin erilaiset kuin omina kouluaikoinani parikymmentä vuotta sitten. Materiaaleja, väli-
neitä ja oppimisympäristöjä on ilmestynyt valtava, alati kehittyvä valikoima. Materiaalien
määrää olennaisempana muutoksena pidän kuitenkin sitä, miten nykypäivän koululainen
oppii ohjelmointia siihen liittyvistä ajattelutaidoista lähtien. Ohjelmoinnin oppimiseen ei
tarvitse sisältyä ollenkaan ohjelmointikielten opettelua, eikä se alkuvaiheessa ole mielekäs-
täkään. Oppilaalle voi kehittyä hyvinkin vahva ohjelmoinnillisen ja algoritmisen ajattelun
osaaminen, vaikka hän ei koskaan kirjoittaisi riviäkään mitään ohjelmointikielistä koodia.
Jos myöhemmin halutaankin siirtyä ohjelmointikielten opetteluun, edessä on oikeastaan
varsin pieni hyppäys, kun pohjana on vahvaksi kehitetty ohjelmoinnillisen ajattelun taito.