Page 88 - Oppimisymparistojulkaisu III

86 Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen III
Menestyksekkään muutoksen taustalla on muutosjohtaminen ja yhteisöllinen kehittämis-
työ, johon osallistuvat kaikki koulun toimijat: oppilaat, koulun henkilökunta ja verkostot,
kuten vanhemmat. Yhteiskehittäminen nähdään vahvuutena ja voimavarana – koulun
kokonaisvaltainen kehittäminen ja muutos on mahdollista vain yhteistyössä kaikkien toi-
mijoiden kanssa. Näistä syistä johtuen kehitettiin Innovatiivisen koulun malli, jossa lähtö-
kohtaisesti huomioidaan kaikki kouluun liittyvät toimijat ja nähdään laajempi pohja vah-
vuutena ja voimavarana. Mallissa ei keskitytä yksittäisten opettajien kautta muutokseen,
vaan haetaan muutos laajemman ja vaikuttavamman pohjan kautta.
Innovaatiokasvatuksen lähestymistavassa, joka on kehitetty tutkimuspohjaisesti yhteis-
työssä Helsingin yliopiston kanssa, koulujen yhteiskehittämisessä yhdistellään suomalaista
käsityö-, tiede- ja taideopetusperinnettä ”Maker-kulttuurina” tunnettuun ja teknologiaa
monipuolisesti hyödyntävään hauskaan käytännön keksimiseen.
Koulun kehittämistä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti: Innovatiivisen koulun toimintaa lä-
hestytään 2000-luvun taitojen opettamisen, opettajuuden tukemisen, johtajuuden jakami-
sen ja yhteistyöverkostojen rakentamisen näkökulmista. Tärkeässä roolissa on oppilaiden,
opettajien ja yhteistyöverkoston toimijoiden osallisuus koulun toiminnan suunnittelussa
ja toiminnan toteuttamisessa. Tämä ei välttämättä ole pelkkää sattumaa, että nykyisissä
opetussuunnitelmissa ohjataan tällaiseen toimintaan.

Kuva 4: Innokas verkoston johtaja (keskellä) Tiina Korhonen yhdessä opettajien kanssa