Page 23 - Yhdessä opettaen, oppimista tukien

Yhdessä opettaen, oppimista tukien 21

MONIKIELISEN OPPILAAN TUKEMINEN KIELENOPPIMISESSA

Annukka Muuri, Turun normaalikoulu

Turun normaalikoulussa oppilaista 60 % opiskelee toisella kielellä, ja eri äidinkielien lu-
kumäärä on 45. Opettajaopiskelijoilla on erinomainen mahdollisuus saada monipuolisia
kokemuksia kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisessa koulussa, kun he pääsevät harjoit-
telemaan käytännössä kielitietoista ja monikielisyyttä tukevaa pedagogiikkaa. Toimin tällä
hetkellä luokanlehtorina toisella vuosiluokalla. Kun luokkaani tulee uusia opettajaopiske-
lijoita, perehdytän heidät opetuksessani käyttämiini kielitietoisiin työtapoihin, joista muu-
taman esittelen tässä kirjoituksessa.

Lukuisat tutkimukset (Cummins 2000; Haynes 2007; Vuorinen 2009) osoittavat, että hyvä
äidinkielen osaaminen edistää toisen kielen oppimista. Väitöstutkimukseni (Muuri 2014,
189) mukaan kuudesluokkalaiset maahanmuuttajataustaiset oppilaat arvioivat osaavan-
sa puhua, kirjoittaa ja lukea paremmin suomen kielellä kuin äidinkielellään. Puhumisessa
erot olivat hyvin vähäiset, mutta kirjoittamisessa ja lukemisessa selvästi suuremmat. Tältä
osin heidän kaksikielisyytensä viittasi substraktiiviseen eli vähenteiseen kaksikielisyyteen.

Monikielisyyttä tukevat työtavat

Väitöskirjastani saamieni tutkimustulosten myötä olen ottanut opetuksessani käyttöön
useita monikielisyyttä tukevia pedagogisia menetelmiä. Yksi niistä on monikielisyyttä ar-
vostava aamunavaus, jossa oppilaat saavat käyttää kielivarantoaan. Joka aamu toivotam-
me hyvää huomenta kaikilla luokkamme oppilaiden äidinkielillä, käymme suomeksi läpi
päiväjärjestyksen ja päivämäärän ja oppilaiden äidinkielillä viikonpäivät ja mitä kuuluu
-tervehdykset. Aluksi oppilaat eivät muistaneet viikonpäiviä omalla äidinkielellään, mut-
ta nyt koko luokka osaa ne. Aamujumpassa luettelemme numeroita yhdessä suomeksi,
somaliksi, kurdiksi ja albaniaksi. Pidän tärkeänä, että näiden harjoitusten myötä oppilaat
arvostavat omaa äidinkieltään ja muiden oppilaiden käyttämiä äidinkieliä.

Olen pyrkinyt laajentamaan oppilaiden oman äidinkielen sanavarastoa yhteistyössä huol-
tajien kanssa tilaamalla jokaiselle oppilaalle sanavarastoa kartuttavan Luen. Kirjoitan. Opin.
-tehtäväkirjan. Siinä oppilaan täytyy kuvan alle kirjoittaa kuvaan sopiva sana. Eheytän sa-
naston opetuksen samanaikaisesti eri oppiaineisiin, jolloin sanat toistuvat viikon aikana
monta kertaa, ja niitä opetellaan sekä lukemalla, kuulemalla, kirjoittamalla ja puhumalla
että myös laulaen, liikkuen ja leikkien. Esimerkiksi ympäristötiedon tunnilla tutkimme luu-
peilla hyönteisiä, kuvataiteen tunnilla piirsimme niitä, liikunnassa leikimme hyönteiship-
paa ja suomen kielen tunneilla kuuntelimme hyönteisiin liittyviä satuja, joista oppilaat
keskustelivat parin kanssa. Huoltajien kanssa sovimme, että oppilaat opettelevat Luen.
Kirjoitan. Opin. -kirjasta aiheeseen liittyvät sanat kotona sekä suomeksi että omalla äidin-
kielellään. Lukuvuoden aikana oppilaiden sanavarasto rikastui niin suomen kielessä kuin
äidinkielessä. He myös tekivät havaintoja kielten eroavaisuuksista. Esimerkiksi eräs oppilas