Page 30 - Kielitietoisen opettajan opas

Kielitietoisen opettajan opas 26

Tästä pääset alakoulun Varistauluihin.
Tästä pääset yläkoulun Varistauluihin.

2.3.4 Yläkoulun fysiikkaa
Fysiikan kielenkäyttö on luonteeltaan varsin täsmällistä, ja oppikirjojen tekstit sisältävät runsaasti
uusia käsitteitä, joilla on tarkkarajaiset sisällöt. Osa sanastosta on kuitenkin tuttua yleiskielestä
(esim. valo tai aalto). Tämä aiheuttaa sen, että sanojen arkimerkitykset ja käsitteiden väljät, arkiset
käyttötavat siirtyvät fysiikan tunnille, eli käytännössä ei aina opita fysiikan tarkkarajaisia käsitteitä
vaan toistetaan arkielämän sanastoa, jolla ei aina myöskään ole ainespesifiä sisältöä.
Käsitteiden syvälliseen oppimiseen tarvitaan fysiikan opettajaa, joka opettaisi myös sen, miten
käsitteet sijoittuvat fysiikan tekstien lauseisiin: millaisilla luonnehdinnoilla, esim. adjektiiveilla,
käsitteitä voidaan fysiikassa kuvailla tai millaisia vastakohtia niillä fysiikassa on. Esim. äänekäs –
äänetön on arkikielen vastakohtapari, kun fysiikassa täsmällisempää olisi puhua ääniaallosta ja sen
puuttumisesta, koska ääni on fysiikassa aaltoliikettä, jota joko on tai ei ole, ja aallon ominaisuudet
määräävät äänen tason ja voimakkuuden.
Fysiikan opettajan, kuten kaikkien tiedonalojen opettajien, on siis oltava myös fysiikan kielen
opettaja. Opettamalla täsmälliset ilmaisut ja fysiikan oppiaineelle luonteenomainen tapa sijoittaa
käsite lauseeseen ja tekstiin opetetaan tarkkarajainen käsitteen sisältö, fysiikan substanssi: valo on
aaltoliikettä, jota voidaan kuvata esimerkiksi kuvailemalla aallonpituutta tai aallon toistumista,
mutta vain tietynlaisilla tavoilla. Fysiikassa ääniaalto voi toistua tiheästi, mutta ei esimerkiksi
”laiskasti”. Opettamalla kieltä fysiikan opettaja opettaa myös käsitteen sisällön. Hän pystyy myös
tekemään kielellisten harjoitusten pohjalta enemmän havaintoja oppilaiden kielitaidosta, jolloin hän
pystyy ottamaan huomioon eritasoisia oppijoita paremmin.