Page 31 - Kielitietoisen opettajan opas

Kielitietoisen opettajan opas 27

Kielitietoinen opettaja ei käsittele vain käsitteiden sisältöä vaan antaa tilaa oppimisen kielen
kehittymiselle ja kannustaa siihen harjoituksilla, jotka edellyttävät kielenkäytön ja asiasisällön
yhdistämistä. Kun oppilaat etenevät opinnoissaan, kielitaidosta tulee joka tapauksessa yhä
tärkeämpää, sillä asiasisältö ei ylemmissä oppilaitoksissa, esimerkiksi yliopistossa, ole enää ainoa
seikka, jonka perusteella tietoja ja taitoja arvioidaan. Yhtä tärkeää on osata ilmaista asiansa
tieteenalalle ominaisin tavoin – on osattava puhua ja kirjoittaa fysiikkaa, ei vain fysiikasta.

Esimerkki fysiikan opetuksen kielentämisestä:

- Oppilas tekee havainnon siitä, mitä tapahtui:
Ilmapallo tyhjeni ja ilma pääsi karkuun. Pallo lähti kovaa vauhtia ylöspäin. Sitten se putosi.

- Opettaja muokkaa havainnon fysiikan kieleksi ja teoriaksi (selitys Pekka Parkkinen, Turun
normaalikoulu):

Jaetaan ilmiö osiin:

1) Ilmapallossa on ilmaa sisällä, kun pallo on suljettuna. Tällöin ulkopuolella ja sisällä oleva
ilman paine ovat yhtä suuria.

2) Kun pallo avataan, ilma poistuu aukon kautta. Ilmapallon joustava kuori aiheuttaa
painetta, jolloin ilma poistuu suuremmalla voimalla kuin jäykästä astiasta. Ulkoinen ilman
paine puristaa lisäksi palloa. Näiden yhteisvaikutuksena ilma poistuu pallosta suurella
voimalla, kunnes paine-ero on tasaantunut.

3) Ulos poistuva ilma aiheuttaa palloon työntövoiman, joka saa pallon liikkumaan. Pallo
liikkuu sitä nopeammin, mitä suuremmalla voimalla ilma poistuu pallosta.

4) Kun työntövoima lakkaa, maan vetovoima/painovoima vetää pallon kohti maapallon
pintaa ja pallo lähtee kiihtyvällä nopeudella liikkumaan alas. Kiihtyminen lakkaa, kun
ilmanvastus (voima) on yhtä suuri kuin painovoima.

Lihavoidut sanat ovat fysiikan erikoiskieltä (esim. voima, paine, kiihtyminen), alleviivatut taas yleistä
akateemista sanastoa ja ilmaisua. Tiedonalojen opettaja huolehtii, että oppilas ymmärtää koko
tekstin, ei vain fysiikan sanastoa. Tiedonalojen opetus on siis mitä suurimmassa määrin
kielellistämistä ja kielen oppimista, ja opettajan roolina on auttaa koulunkäyntiin tarvittavan
tiedonalan kielen ymmärtämistä ja haltuun ottamista.

Havaintojen tekemistä ja teorian muodostamista helpottavia kysymyksiä ovat esimerkiksi
seuraavat:

Mitä tapahtui ensin, mitä tapahtui sitten? Mitä yhteistä näillä on? Mitä eroa näillä on?
Millä fysiikan käsitteillä ilmiötä voisi selittää?