Page 124 - eNorssi 25 vuotta

119 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

Koululaiseksi kasvaminen on alkuopetusvuosien tärkeä tehtävä – MITÄ
SE TARKOITTAA JA MITEN SE TAPAHTUU?

Johanna Asplund, Tampereen yliopiston normaalikoulu

Monissa yliopistoissa on supistettu luokanopettajakoulutuksen esi- ja alkuopetuksen opin-
toja ja tai jopa täysin luovuttu niistä. Luokanopettajaopiskelijoiden alkuopetusosaamisen
kehittäminen ja vahvistaminen jäävät pitkälti opetusharjoitteluissa saadun kokemuksen
varaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kahden ensimmäisen kouluvuo-
den erityistehtäväksi määritellään koululaiseksi kasvaminen. Yksinkertaisesti ajateltuna
se tarkoittaa sitä, että alkuopetusvuosien jälkeen oppijalla on edellytykset myöhempien
kouluvuosien opinnoissa etenemiseen. Jokainen opettaja tietää, että kasvaminen ei ta-
pahdu itsestään, vaan vaatii kasvattajalta tietoisia toimia. Olen tässä ohjaajakoulutuksen
kehittämistehtävässä purkanut opetussuunnitelman perusteiden tekstiä pienempiin osiin
ja kehittänyt konkreettisen välineen, jonka avulla opetusharjoittelun ohjaaja voi alkuope-
tusluokassa harjoittelevan luokanopettajaopiskelijan kanssa teemaan pureutua. Väline on
suunnattu erityisesti maisterivaiheen opetusharjoitteluun.

Vuosiluokat 1–2: Koululaiseksi kasvaminen

Vuosiluokkien 1–2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneen var-
haiskasvatuksen antamat valmiudet. Vuosiluokkien 1–2 erityisenä tehtävänä on luoda
perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää
valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Perusopetuksen alussa jokaisen
oppilaan edistymisen huolellinen seuranta on erityisen tärkeää, jotta voidaan huolehtia
siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen. On tärkeätä, että jokainen op-
pilas saa rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioiden oppimisesta nouseville ilon
ja onnistumisen kokemuksille. Oppilaita kannustetaan tuomaan esiin kiinnostuksen koh-
teensa ja löytämään uusia. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan
tarpeita ajatellen. Koulussa ei sallita minkäänlaista kiusaamista eikä syrjivää käyttäytymis-
tä. Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon omista
koulutehtävistä. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen
samoin kuin kunkin omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on,
että kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vaikeudet tunnistetaan varhain ja tuki annetaan
oikea-aikaisesti. Työtavoissa korostuvat havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki ja pelilli-
syys sekä mielikuvitus ja tarinallisuus. Koulun aloitusta ja koululaiseksi kasvamista tuetaan
yhdessä kotien kanssa. Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat vuosiluokilla 1–2
oppiaineiksi, mutta opetus voi olla edelleen pääosin eheytettyä. Oppilaiden omatoimisuut-
ta, yhdessä tekemisen taitoja sekä asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä edistetään
toteuttamalla luvun 4 mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Tällöin tarjoutuu myös
enemmän tilaisuuksia yhteistyöhön niin esiopetuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa.
(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 98)