Page 128 - eNorssi 25 vuotta

123 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

OPETTAJUUDEN POLKUJA SUOMESSA JA ENGLANNISSA

Pirjo Pollari, Jyväskylän normaalikoulu

Jyväskylän normaalikoulu ja englantilainen Nottinghamshire Torch SCITT -opettajankoulu-
tusverkosto ovat tehneet yhteistyötä jo yli 15 vuoden ajan. Ensin sieltä saapui muutamia
rehtoreita ja opettajia katsomaan suomalaista opettajankoulutusta ja -harjoittelua. He
kiinnostuivat näkemästään ja vuonna 2016 he halusivat tuoda harjoittelijoitaan kokemaan
vajaaksi viikoksi Suomen kouluelämää ja opettajaharjoittelua, jotka eroavat Englannista
varsin monin tavoin. Tämän yhteistyön innoittamana avaan tässä artikkelissa opettajan-
koulutuspolkujen eroja Suomen ja Englannin välillä. Käsittelen tässä artikkelissa opetta-
jankoulutusta ja opettajaharjoittelua vain Englannissa, en koko Britanniassa/Yhdistyneissä
Kuningaskunnissa, sillä valtion eri osien järjestelmät eroavat toisistaan myös opettajankou-
lutuksen suhteen.

Suomalainen opettajankoulutus on varsin yhtenäistä mutta akateemisesti vapaata

Vaikka Jyrhämä (2022) otsikoi erään tekstinsä Sata tapaa tulla opettajaksi, suuri osa Suo-
messa valmistuneista opettajista on opiskellut jonkun suomalaisen yliopiston opettajan-
koulutusohjelmassa ja harjoitellut pääsääntöisesti saman yliopiston yhteydessä olevassa
harjoittelukoulussa. Suomessa opettajankoulutusta ja opettajaharjoittelua tarjoavia yli-
opistoja on nykyisin kahdeksan (Jyrhämä 2021). Vaikka kunkin yliopiston opettajankoulu-
tusohjelmien sisällöt eroavatkin joissain määrin toisistaan (ks. esim. Jyrhämä 2021; Koski,
Metsäpelto, Kyllönen & Poikkeus 2024), reitinvalinta opettajaksi yleissivistävään koulutuk-
seen jonkun yliopiston opettajankoulutuksen kautta on silti pääosin varsin yhteneväinen.

Yliopistojen lisäksi kaikki viisi ammatillista opettajakorkeakoulua tarjoavat myös opettajan-
koulutusta (Jyrhämä 2021). Ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opin-
not 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan virkoihin ja tehtäviin amma-
tillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa ja onkin suunnattu varsinkin ammatil-
listen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen (tuleville) opettajille. Koulutus on pääosin
luonteeltaan työn ohella tehtävää aikuisopiskelua, joka järjestetään verkko-opintoina tai
monimuoto-opiskeluna. Ammatillisissa opettajaopinnoissa painotetaan henkilökohtaisen
opintosuunnitelman tärkeyttä, joten varsinaiset opintosuoritukset voivat muotoutua eri
opiskelijoilla varsin erilaisiksi. Vaikka ammatillinen opettajankoulutus antaa yleisen peda-
gogisen kelpoisuuden opettajan virkoihin ja tehtäviin muissakin oppilaitoksissa, pedagogi-
sen kelpoisuuden lisäksi opettajan virkoihin on myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Nämä
kelpoisuusehdot voivat koskea muun muassa tutkintoa ja opetettavien aineiden opintoja.
(Ks. esim. Jyrhämä 2021; Opintopolku.)