Page 125 - eNorssi 25 vuotta

120 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

Lähtökohdat alkuopetusluokkaan tullessa

”Esi- ja alkuopetusvuosien aikana luodaan pohja oppimisen polulle ja edistetään kokonais-
valtaisesti lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia” (Kyrönlampi, Mäkitalo & Uitto 2020, 9).
Kun luokanopettajaopiskelija saapuu alkuopetusluokkaan, hänellä saattaa olla stereotyyp-
pisiä, joko vähätteleviä tai pelonsekaisia ennakkokäsityksiä alkuopetusikäisiä pikkuoppilaita
kohtaan. Moni opiskelija kertoo, ettei koe itsestään löytyvän ”satusetää” tai ”askartelijaa” tai
ajattelee, ettei kokemattomana opettajana vielä pysty ottamaan vastuuta perustaitojen poh-
justamisesta. Ohjaavan opettajan on tärkeää hälventää näitä pelkoja, osata kuitenkin realisti-
sesti kuvailla sitä, millaisessa kehitysvaiheessa koulupolkunsa alussa oleva lapsi on sekä tarjo-
ta konkreettista tietoa ja työvälineitä, joilla hänen koululaiseksi kasvamistaan voidaan tukea.

Työskentelytaitojen opettaminen ja vahvistaminen on alkuopetuksen arkea
Yksi alkuopetusharjoittelun suurimmista oivalluksista liittyy siihen hetkeen, kun opiskelija
huomaa, että olennaisempaa kuin se, mitä luokassa tehdään, on se, miksi ja miten tehdään.
Toisin sanoen erilaisten työskentelytaitojen oppiminen ja niiden vaiheittainen harjoittelu,
jossa oppilaalla on oma, aktiivinen roolinsa, on asia, jota ei tule ohittaa. ”Kaikki toiminnot
sisältävät monta eri vaihetta, ja jokaisessa vaiheessa on useita eri osatekijöitä, joita voi-
daan erikseen tutkia ja harjoitella” (Tompuri 2018, 8). Kun opetusharjoittelijan fokus siirtyy
omasta itsestä ja muistilistasta siihen, mitä luokassa ja yksittäisessä oppilaassa tapahtuu,
ollaan jo pitkällä.

Teoria muuttuu käytännön toimiksi

Ohjaavan opettajan tulee tarjota teoreettisia tekstejä luettavaksi opetussuunnitelman rin-
nalla. On tärkeää yhdessä keskustellen pureskella, mitä teoria tarkoittaa ja ennen kaikkea,
miten se näkyy käytännön luokka-arjessa. Kiinnostavia teoksia koululaiseksi kasvamiseen,
esi- ja alkuopetukseen sekä työskentelytaitojen opettamiseen ovat koonneet ja kirjoitta-
neet muun muassa Huotilainen (2019), Kyrönlampi, Mäkitalo ja Uitto (2020), Lerkkanen
(2013), Mankinen, Jokinen, Lintu ja Schulman (2015), Mitchell (2018), Pulkkinen, Ahonen
ja Ruoppila (2023) sekä Tompuri (2018). Tässä kehittämistehtävässä päätin kuitenkin rajata
käsiteltäväksi tekstiksi Peruskoulun opetussuunnitelman perusteista Koululaiseksi kasvami-
nen -kappaleen (Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014, 98).

Pilkoin ops-tekstin pitkät ja tiiviit virkkeet lyhyemmiksi ja muotoilin ne yksikön ensimmäi-
seen persoonaan, eli minä-muotoon, jossa opettaja on aktiivinen toimija. Esimerkiksi pas-
siivimuotoinen ops-virke ”Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja
vastuunottoon omista koulutehtävistä” muotoutuu ohjausvälineessäni kahdeksi opettajan
toimintaa ohjaavaksi virkkeeksi: ”Ohjaan oppilaita yhdessä toimimiseen. Ohjaan oppilaita
omatoimisuuteen ja vastuunottoon.” Koska korostan visuaalisuuden ja konkretian merki-
tystä opetusharjoittelijoiden työskennellessä alkuopetusoppilaiden kanssa, kehitin myös