Page 130 - eNorssi 25 vuotta
P. 130
125 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä
näissä ohjelmissa vaihtelee, mutta jotkut School Direct -ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden
opiskella samalla maksullinen PGCE-tutkinto. School Direct -ohjelmat perustuvat opettaja-
tarpeeseen: koulut voivat valita itselleen harjoittelijoita, joista kouluttaa omaan konteks-
tiinsa ja tarpeisiinsa soveltuvia opettajia (Mutton, Burn & Molway 2024).
3. Kokemusvetoiset koulutusohjelmat
Edellä mainittu School Direct perustuu pitkälti palkallisena opettajana työskentelyyn kou-
lu(i)ssa, ja näin toimii myös yliopisto-opintojen jälkeen suoritettava työssäoppimisohjelma
(Postgraduate Teaching Apprenticeship). Postgraduate Teaching Apprenceship kestää yleen-
sä 12 kuukautta ja sisältää jakson päätteeksi loppuarvioinnin. Tätä vaihtoehtoa suositellaan
mm. opettajille, joilla ei ole QTS-statusta mutta jotka ovat opettaneet jo pidempään. Koke-
musvetoinen Teach First -ohjelma on tarkoitettu muun muassa uranvaihtajille ja opettaja-
kokelaille, jotka haluavat työhön haastaviin kouluihin.
4. Pelkkään arviointiin perustuvat pätevöitymiskoulutukset
Jos henkilö on toiminut opettajana pidempään ilman pätevyyttä, mutta hallitsee QTS-tut-
kinnon vaatimat tiedot ja taidot, voi hakeutua pelkän arvioinnin avulla tehtävään ’näyttö-
ohjelmaan’.
5. Ilman aiempia yliopisto-opintoja tehtävät opettajaopinnot
Yliopistot tarjoavat myös opettajankoulutusohjelmia, joissa kasvatustieteiden kandidaatin-
tutkintoon (Bachelor of Education, BEd) sisältyy opettajanpätevyys eli QTS. Nämä ovat siten
englantilaisista koulutusohjelmista lähempinä suomalaista opettajankoulutusta, vaikkakin
tutkinto on vain kandidaatintasoinen. Suomessa vastaava esimerkki lienee varhaiskasva-
tuksen kandidaatin tutkinto.
Suomalaisen ja englantilaisen opettajankoulutuksen keskeisimmät erot
Sekä Suomessa että Englannissa pyritään takaamaan mahdollisimman laadukas opettajan-
koulutus ja hyvät opettajat. Tarpeet tosin ovat olleet melko erilaiset: Englannissa opetta-
jista on monilla aloilla ollut pulaa jo kauan, kun taas Suomessa opettajan ammatti on ollut
varsin suosittu koulutusala – ainakin vielä näihin päiviin asti (ks. esim. Malinen, Väisänen
& Savolainen 2012; Koski ym. 2024).
Myös opettajakoulutuksen keinoissa on eroja. Englannissa opettajuuteen on useita, erilaisia
polkuja, kun taas Suomen väylät opettajuuteen ovat pääosin yliopistojen opettajankoulu-
tuslaitoksien opinto-ohjelmia. Toisaalta suomalaiset yliopistot nauttivat suuresta autono-
miasta, joten yliopistot itse määrittelevät opinto-ohjelmiensa sisällön (ks. esim. Koski ym.

