Page 136 - eNorssi 25 vuotta

131 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

Tunteet toimintamme taustalla

Tunteita, niiden perustaa ja tehtäviä voidaan katsoa tieteenalan mukaan erilaisista läh-
tökohdista käsin. Tunnetutkimus viime vuosina on lisääntynyt valtavasti. Nummenmaan
(2019, 36) mukaan tunteiden tutkimus eteni nopeasti 1980-luvun jälkeen, kun aivojen ku-
vantamismenetelmät antoivat mahdollisuuden tutkia elävien ja terveiden ihmisten aivoja
ilman, että kehoon piti kajota. Tässä katsauksessa nostan esiin muutamia eri alojen määri-
telmiä tunteista ja niiden vaikutuksesta toimintaamme.

Neurobiologi Antonio Damasio on tehnyt pitkää, uraauurtavaa tutkimusta tunteiden bio-
logian auki kirjoittamiseksi. Tunteiden alkuperää selvittäessään Damasio (2000) on ollut
kiinnostunut muun muassa neurologisesti vammautuneista potilaista, jotka osaavat puhua
virheettömästi, laskea oikein sekä kykenevät käsittelemään abstraktin ongelman logiikkaa,
mutta eivät enää kykene kokemaan tunteita ja siksi ajautuvat ongelmiin ihmissuhteissaan.
Näiden tutkimusten myötä Damasio on tullut tulokseen, että tunteet ovat osa järjen ko-
neistoa. Damasion mukaan emootio ja tunne sekä niiden perustana oleva fysiologinen
koneisto auttavat tekemään valintoja maailmassa, jossa tulevaisuutemme on tuntematon
ja kaikki on epävarmaa. Parhaimmillaan tunteet ohjaavat meitä oikeaan suuntaan. Niin
ikään suomalainen tunnetutkija Nummenmaa (2019) ei pidä tunteita ja järkeä toisilleen
vastakkaisina voimina, eivätkä kumpikaan niistä hänen mukaansa ole täydellisiä ongelman-
ratkaisujärjestelmiä vaan parhaiten ne toimivat yhdessä. Nummenmaan mukaan tunteilla
on valtava voima ja tutkimalla niitä voimme ymmärtää, kuinka sosiaaliset piirimme ja koko
yhteiskunta toimii. Psykologian alan tunnetutkija Marja Kokkonen (2010, 11–17) kuvailee,
kuinka tunteiden eräs tärkeimmistä ja vanhimmista tehtävistä on luoda ihmisen elämään
hyvinvointia laittamalla asiamme tärkeysjärjestykseen. Kokkosen mukaan tunteet vaikut-
tavat moniin ajattelemisen ja havaitsemisen toimintoihimme. Hän myös erottaa tunteet
mielialoista ja sanoo, että ne ovat lyhytkestoisempia ja voimakkaampia kuin mielialat.

Nykyisen tunnetutkimuksen mukaan tunteet ovat siis ymmärtämisen lähde ja osa tietoa.
Vaikka arkikielessä emootioista ja tunteesta puhutaan usein samana asiana, Damasio (2011,
257–258) käsittelee niitä erikseen. Hänen mukaansa emootiot ovat hyödyllisiä sellaisenaan,
mutta tunteet ovat tärkeitä eloonjäämisen kannalta. Tunteet saavat meidät kokemaan kiinty-
mystä, minkä vuoksi haluamme esimerkiksi suojella meille tärkeitä ihmisiä. Damasion tavoin
Kokkonenkin (2010, 11–17) näkee emootiot enemmän kehollisena muutoksena ja tunteet
yksilöllisenä kokemuksena, johon vaikuttavat esimerkiksi omat muistikuvat, mielikuvat, kas-
vatus ja kulttuuri. Kokkosen mukaan tunteet antavat meille tietoa ympäröivästä maailmasta,
ohjaavat meitä toimimaan moraalisesti oikein, olemaan auttavaisia kohdatessamme apua
tarvitsevia ja tarpeen tullen ne saavat meidät uhrautumaan rakkaidemme puolesta. Bar-On
(2012, 29–62) nostaa esiin useissa tutkimuksissa todetun emotionaalisen älykkyyden, ter-
veyden ja hyvinvoinnin yhteyden. Bar-Onin mukaan on hyödyllistä ymmärtää, että kun lapset
saavat kehittää tunnekyvykkyyttään, se voi vaikuttaa myönteisesti heidän terveyteensä.