Page 137 - eNorssi 25 vuotta

132 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

Kokkonen (2010, 19–28) puhuu tunteiden säätelystä, jonka tavoite on tasapainotila. Hän
muistuttaa, että ihmisellä on luontainen tarve kokea mielihyvää ja tasapainoa ja niinpä
ihminen tekee tunnesäätelyä tiedostamattaankin. Kokkosen mukaan mikään tunne liian
pitkäkestoisena tai liian voimakkaana ei ole hyväksi ihmiselle, koska niin ahdistuneisuus
kuin ylenpalttinen riehakkuus uuvuttavat ja vievät pois mielen ja ruumiin tasapainosta.
Kokkonen (2010, 97–112) myös korostaa, että opettajat opettavat tunnesäätelyä muissakin
tilanteissa kuin sille varatuilla oppitunneilla; myös silloin kun kertovat avoimesti itsestään ja
käyttäytymisensä taustalla olevista tunteista. On tärkeää näyttää esimerkki, että tunteista
voi luontevasti keskustella ja että ihmisten tunteiden ja tekojen välillä on seuraussuhteita.

Tunnetutkimus on tuonut mukanaan uusia käsitteitä. Osa tutkijoista puhuu tunneälykkyy-
destä, tunnekyvykkyydestä, tunneosaamisesta tai tunnetaidoista. Omassa tutkimuksessani
käytän käsitettä tunnekyvykkyys silloin, kun tarkoitan sitä monimutkaista tietojen ja taitojen
rakennelmaa, joka auttaa ihmistä toimimaan tuntevana ihmisenä rakentavasti. Tunnetut-
kimuksen lisääntyminen on tarkoittanut myös sitä, että koulua koskevaa tunnetutkimusta
on nykyään tarjolla valtavasti. Väitöskirjaani varten olen tutustunut lukuisiin kansainvälisiin
artikkeleihin, joissa esitellään ennen kaikkea sosioemotionaalisia taitoja kehittäviä ohjel-
mia. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi SEL (Social and Emotional Learning) ja SEAL (Social
and Emotional Aspects of Learning), mutta tutkimuskirjallisuudessa voi nähdä myös muita
lyhenteitä kuten SEE (Social and Emotional Education) tai SEEAE. Lyhyesti voidaan sanoa,
että koulua koskevien sosioemotionaalisten ohjelmien tavoitteena on vaikuttaa myöntei-
sesti sekä oppimistuloksiin että käytökseen ja ylipäätään lisätä hyvinvointia kouluissa sekä
oppilaiden että opettajien tasolla.

Tunteilla on siis tehtävänsä ja ne vaikuttavat toimintaamme, usein enemmän kuin ehkä
tiedostammekaan. Opettajina olemme jatkuvasti sekä omien että toisten ihmisten tunne-
kokemusten kanssa tekemisissä. Opettajan työssä syntyy myös monenlaista tunnekuormaa
- sitä voi syntyä sekä suhteessa yksittäisten oppilaiden, oppilasryhmien että huoltajien kans-
sa. Siinä missä esimerkiksi asiakaspalvelutyössä asiakkaat vaihtuvat nopeassakin syklissä,
opettajina olemme usein samojen oppilaiden tai ryhmien kanssa tekemisissä useita vuosia.
Tämä lähtökohta antaa sekä mahdollisuuksia rakentavan tunneilmapiirin luomiseen, kor-
jata katkenneita yhteyksiä ja kokea iloa ja yhteenkuuluvuutta. Mutta se myös haastaa ja
uuvuttaa silloin, kun ongelmat yksittäisen oppilaan kohdalla ovat monisyisiä eikä ratkaisuja
tunnu löytyvän, tai yksittäisen huoltajan toiminta on jopa aggressiivista.

Ohjauskeskusteluihin pohdittavaksi:

• Miten sinä ymmärrät tunteet toimintamme taustalla?
• Miksi opettajina tarvitsemme tietämystä ja osaamista tunteiden kanssa?
• Miten opettajat opettivat tunnesäätelyä omana kouluaikanasi?

Mitä näistä asioista haluat ottaa käyttöön myös omassa työssäsi?
• Millä tavalla palaudut työn aiheuttamasta tunnekuormasta?