Page 22 - eNorssi 25 vuotta

17 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

VAHVUUSPERUSTAISESTI KOHTI SYVEMPÄÄ REFLEKTIOTA
MAISTERIVAIHEEN OPETUSHARJOITTELUSSA

Kaisu Kangas ja Sanna Merinen, Oulun normaalikoulu

“Ymmärrys näkyy toiminnassa.” Tämä hyvin kokeneen luokanopettaja- ja ohjaajakollegan
toteamus on kulkenut mukana pitkään, omista harjoitteluajoista lähtien, ja säilyttänyt
ajankohtaisuutensa kokemuksen kertyessäkin. Kehittämistehtävämme aihe nousi vahvasti
ohjaustyön arjesta. Miksi annettu ohjaus ei näy käytännössä? Miten ohjauksesta tulisi vuo-
rovaikutteisempaa? Miten herätellä opetusharjoittelijan omaa reflektiota kohti syvempää
ammatillista oppimista?

Jo pitkään opetusharjoittelun ohjaukseen vakiintuneita periaatteita ovat olleet opiskelija-
lähtöisyys, dialogisuus ja reflektiivisyys (Kurttila 2023). Uudempaa näkökulmaa taas edustaa
vahvuusperustaisuus, joka linkittyy myös laajempaan ajatukseen hyvinvoivasta opettajasta
(Leskisenoja 2023). Hyvinvoivasta kouluyhteisöstä lähtee maailmalle nuoria opettajia, joilla
on myönteinen käsitys itsestä osaajana muuttuvassa työelämässä ja joilla on tarpeeksi psy-
kologista pääomaa pärjätä myös haastavissa tilanteissa ja muutoksissa (Wenstöm 2022).
Kehittämistehtävänä halusimme lähteä muodostamaan suoraan käytännön työtämme pal-
velevaa työkalua, jonka teoreettiseksi pohjaksi perehdyimme sekä reflektion että vahvuus-
perustaisuuden teemoihin.

Reflektiosta

Tällä hetkellä pidetään hyvin oleellisena sitä, miten opetusharjoittelijat reflektoivat ko-
kemuksiaan opettamisesta ja oppivat tarkastelemaan omaa ammatillista kehittymistään.
Tästä näkökulmasta myös opettajankouluttajilla on merkittävä tehtävä ohjata opetushar-
joittelijoita kohti reflektiivistä opettamista. Opettajankouluttajat ovat roolistaan reflektion
tukijoina yleensä hyvin tietoisia, mutta käytännön toteuttaminen koetaan usein vaikeaksi.
(Jyrkiäinen, Stüber & Mäkinen 2021.)

Tiainen, Korkeamäki ja Dreher (2018) tutkivat tapaustutkimuksessaan opetusharjoittelijoi-
den reflektion kehittymistä opetusharjoittelun aikana. Reflektion kehittymisessä huomioi-
tiin sekä sen sisällön laajuus että syvyys (Kuvio 1). Jokaisen tutkimuksessa mukana olleen
opetusharjoittelijan reflektiivisen ajattelun kehittymisprosessi muotoutui yksilölliseksi si-
sällöltään ja laadultaan huolimatta siitä, että sitä toteutettiin yhdessä vertaisten kanssa.