Page 23 - eNorssi 25 vuotta

18 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

KUVIO 1. Opetusharjoittelijan reflektion sisällöt ja tasot

Tutkimustulokset resonoivat vahvasti sen kanssa, mitä ohjaustyön arjessa käytännössä koem-
me. Kuvion syvimmät reflektion tasot mielletään usein siksi oikeaksi, tavoiteltavaksi reflek-
tioksi, mutta tietoisuus eri tasoista on lisännyt ymmärrystä reflektiosta kehittyvänä taitona,
joka vaatii harjoitusta ja sitä, että reflektiota harjoitellaan kunkin opetusharjoittelijan omalla
lähikehityksen vyöhykkeellä. Toiseksi tietoisuus tasojen läpikäymisen tarpeellisuudesta on
auttanut olemaan opettajankouluttajana kärsivällisempi, ymmärtäväisempi ja sensitiivisempi.
Opetusharjoittelijoiden ohjaaminen kohti reflektiivisempää otetta vaatii myös perinteisen
ohjaaja (palautteen antaja) - harjoittelija (palautteen vastaanottaja) -asetelman uudelleen
tarkastelua. Opetusharjoittelussa ollaan usein herkkienkin ammatillisten kysymysten äärel-
lä eikä reflektio synny pakosta, vaan vaatii alustakseen vuorovaikutussuhteen, joka koetaan
turvallisena. Ohjaajan rooli on pikemminkin luoda konteksti ja olosuhteet, jossa opetushar-
joittelija voi oppia ja kasvaa (Tiainen & Lutovac 2022).
Opiskelijalähtöisyys ja opetusharjoittelijan aloitteellisuus koskien omien harjoittelukoke-
mustensa reflektointia tulisi olla keskiössä. Harjoittelukokemusten reflektointi niin, että se
tukisi syvempää oppimista, tulee pohjautua opetusharjoittelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin,
jotka ovat jokaisella erilaiset. Tämä lisää paitsi tunnetta oman oppimisen omistajuudesta,
mutta myös ymmärrystä reflektion hyödyllisyydestä käytännön työkaluna tulevaisuudessa
opettajan työssä. (Tiainen, Lutovac & Korkeamäki 2024.)