Page 82 - eNorssi 25 vuotta

77 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

kohtaamista, nimeämistä ja käsittelyä ei ole vielä harjoiteltu. Muun muassa näihin kipu-
kohtiin lähdimme kehitystehtävässämme etsimään ratkaisuja ja konkreettisia apuvälineitä.

Ohjaukseen kehitellyt materiaalit

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen aineenopettajien aineopintojen opetus-
harjoittelun alkuvaiheessa keskeisiä teemoja ovat vuorovaikutus ja oppilaantuntemus.
Näiden teemojen ympärille rakentuvan teemakeskustelun aktivoijaksi ja syventäjäksi hah-
mottelimme videointitehtävän. Kuvaamme jokaisen harjoittelijan oppitunnilta pari–kolme
videokatkelmaa erityyppisistä vuorovaikutustilanteista ja lähetämme videot harjoittelijalle
ennen keskustelua. Hän tutkii videoita annettujen apukysymysten valossa ja pyrkii nosta-
maan yhteiseen keskusteluun keskeisimpiä huomioita ja oivalluksia.

Syventävässä harjoittelussa opetussuunnitelmassa nousee vahvasti keskiöön opetuksen
eriyttäminen. Olemme nostaneet tämän teeman pääosaan myös kevättalven teemakes-
kustelussa. Muokkasimme Kieli- ja kulttuuritietoisen bingon (https://dived.fi/wp-content/
uploads/2018/05/Kieli-ja-kultturitietoinen-bingo.pdf) pohjalta vielä vahvemmin kaikenlais-
ta eriyttämistä huomioivan työtapabingoruudukon. Lisäsimme ruudukkoon muitakin kuin
kielen ja kulttuurin huomioimiseen liittyviä eriyttämiskeinoja, kuten “Otin etukäteen selvää
oppilaiden / opiskelijoiden osaamisesta.” ja “Varasin tunneille lisätehtäviä ja/tai haasta-
vampia tehtäviä nopeammin eteneville.” Ruudukon avulla harjoittelija reflektoi aiemmin
tekemiään tuntisuunnitelmia ja pitämiään oppitunteja sekä pyrkii jatkossa ymmärtämään
paremmin ruudukossa esiteltävien eriyttävien työtapojen merkityksen ja hyödyntämään
niitä opetuksessaan.

Ruudukko ja samalla teemakeskustelu ohjaavat proaktiiviseen eriyttämiseen. Carol Ann
Tomlinson (2014) pitää oppilaan yksilöllisyyden huomioivaa eriyttämistä ideaalina: oppilaan
tarpeet ennakoidaan ja huomioidaan jo opetusta suunniteltaessa. Oppilaantuntemus on
keskeistä, jotta näitä tarpeita voi havaita ja niihin pystyy reagoimaan. Tämä on haasteellis-
ta opetusharjoittelussa, jossa oppilaantuntemuksen kehittymisen hidasteena on se, ettei
harjoittelija opeta samaa opetusryhmää kovin monta oppituntia, laajimmillaankin alle kym-
menen 75-minuuttista oppituntia. Ruudukko herättää pohtimaan eriyttämisen osa-alueita,
jotka Anssi Roiha ja Jerker Polso (2018) ovat jakaneet viiteen: opetusjärjestelyihin, oppimis-
ympäristöön, opetusmenetelmiin, oppimisen tukimateriaaleihin ja oppimisen arviointiin.
Erityisesti opetusmenetelmien ja oppimisen tukimateriaalien merkityksen ymmärtäminen
on keskeisessä osassa, kun aihetta käsitellään opetusharjoittelijoiden kanssa.

Syventävän harjoittelun loppupuolella käytävän keskustelun teemana on oma opettajai-
dentiteetti. Tämän keskustelun virikkeeksi laadimme apukysymykset psykoterapeutti C.
Wilcoxin vuonna 1982 kehittelemän tunneympyrän (feeling/emotion wheel) hyödyntä-
misen tueksi. Ympyrän ja kysymysten avulla harjoittelijat nimeävät ja käsittelevät yhdessä