Page 83 - eNorssi 25 vuotta

78 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

harjoittelunsa aikana kokemiaan tunteita. Opettajaidentiteetin analysoinnin konkretisoimi-
seksi kehittelimme myös kuvatehtävän. Viemme keskusteluun erilaisia kuvia (äidinkielen ja
kirjallisuuden) opettajan ammattiin liittyvistä stereotyyppisistä elementeistä (mm. Minna
Canth, karttakeppi, punakynä, poliisi ja taidenäyttely), joiden äärellä toivomme tulevien
opettajien virittelevän keskustelua siitä, millaisia odotuksia, paineita, arvoja tai unelmia he
tulevaan työhönsä liittävät ja mitä he toisaalta uskovat muiden siitä ajattelevan.

Kehitimme opetusharjoittelun ohjauskäytänteitä oppiaineessamme aktiivisesti muutamia
vuosia sitten. Koimme tarpeettomiksi ja toisteisiksi etenkin oppituntikohtaiset palautekes-
kustelut siinä muodossa, jossa olimme niitä toteuttaneet. Tilalle tulivat aiempaa vahvemmin
teemakeskustelut, opintopiirit ja henkilökohtaiset palautekeskustelut: Teemakeskusteluissa
oppimis- ja opetustilanteita käsitellään sekä yleisinä ilmiöinä että opetusharjoittelijoiden
oppituntien pohjalta. Opintopiirejä pidetään sekä koko aineryhmän opetusharjoittelijoiden
kanssa että ohjaajan kanssa pienryhmässä. Henkilökohtaiset palautekeskustelut käydään
ohjausjakson päätteeksi jokaisen opetusharjoittelijan kanssa kahden kesken. Tavoitteenam-
me on ollut kehittää näistä ohjaustilanteista mahdollisimman dialogisia ja opetusharjoitte-
lijan omaa oivaltamista tukevia.

Opetusharjoittelija joutuu ohjaustilanteissa ja opintoja suorittaessaan monta kertaa tilan-
teisiin, joissa omaa toimintaa ja sen vaikutusta on pystyttävä havainnoimaan. Havaintojen
ja tuntemusten nimeäminen vaatii harjoittelemista. Ajoittain liikutaan epämukavuusalu-
eella tai käsitellään abstrakteja ilmiöitä. Tällöin ohjaajan tehtävänä on tuoda näkyväksi
asioita ja helpottaa sanallistamista ja näkökulmien löytämistä. Tähän tarpeeseen lähdimme
keräämään opetusharjoittelun aineopintojen teemakeskustelujen tueksi materiaaleja, joi-
den avulla päästään dialogisesti käsittelemään opetusharjoittelijan kehittymisen kannalta
tärkeitä asioita.

Kokemuksia materiaalien käytöstä harjoittelijoiden ohjaamisessa

Aineopintojen loppuvaiheessa kevätlukukaudella 2024 käytettiin eriyttämistä käsiteltäessä
teemakeskustelussa eriyttämisen tapojen ruudukkoa. Tässä materiaalissa tulee hyvin esille
tavoite siitä, että ohjauskeskustelussa on tarpeellista saada ilmiöille nimiä ja konkreetti-
suutta. Eriyttäminen ja sen tarve opetuksessa konkretisoituvat ruudukon avulla. Opetus-
harjoittelijat merkitsivät ruudukkoon käyttämiään työtapoja: millaisilla tunneilla ja mitä
käsiteltäessä niitä oli käytetty. Yhdessä keskusteltiin valittujen työtapojen ja harjoitusten
toimivuudesta, vaikutuksesta oppilaan toimintaan ja oppimiseen sekä opettajan toimintaan
tunnilla. Opetusharjoittelijoiden kokemus oli se, että ruudukko ja sen pohjalta käyty keskus-
telu auttoivat ymmärtämään, miten pieniäkin valintoja eriyttäminen voi olla ja miten siitä
hyötyvät luokassa kaikki, eivätkä pelkästään erityisesti tukea tarvitsevat oppilaat. Useimmat
opetusharjoittelijat palasivat ruudun työtapoihin oma-aloitteisesti tulevien oppituntien
suunnitteluvaiheessa. Eriyttämisestä tuli konkreettisesti osa opetuksen suunnittelua ja to-
teuttamista.