Page 92 - eNorssi 25 vuotta

87 Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

Ohjauskeskusteluiden runko ja tarkistuslista

Ohjauskeskustelut muodostavat keskeisen osan opetusharjoittelun reflektiivisestä proses-
sista, tukien harjoittelijan oppimista ja ohjaajan antamaa tukea. Työkalun rakenne on jäsen-
nelty kolmeen vaiheeseen: aloitus, keskiosa ja päätös, mikä mahdollistaa systemaattisen
keskustelun oppimisen eri vaiheista.

1. Aloitus: Harjoittelija reflektoi kokemuksiaan ja tuntemuksiaan oppitunnista, luoden poh-
jan avoimelle vuorovaikutukselle ja turvalliselle ilmapiirille. Tämä vaihe huomioi tunteiden
merkityksen oppimisessa (ks. esim. Heikonen ym. 2017).

2. Keskiosa: Arvioidaan oppimistavoitteiden toteutumista ja annetaan konkreettisia kehitys-
ehdotuksia. Tässä vaiheessa sovelletaan Kolbin (1984) korostamia reflektiivisen ja kokemuk-
sellisen oppimisen periaatteita sekä Koppelin ynnä muiden (2020) yksilöllisen kohtaamisen
tarpeita. Käytössä oleva tarkistuslista varmistaa, että kaikki keskeiset oppimistavoitteet ja
kehittämiskohteet tulevat käsitellyiksi.

3. Päätös: Suunnitellaan seuraavat askeleet ja asetetaan uudet tavoitteet. Tähän vaiheeseen
voi sisältyä myös ryhmän yhteinen reflektointi, mikä tukee yhteisöllistä oppimista. Erdemir
ynnä muut (2021) korostavat, että vertaispalaute voi olla tärkeä osa harjoittelijoiden kehit-
tymistä, kun se toteutetaan rakentavasti ja ohjatusti. Tässä vaiheessa olennaista on myös
harjoittelijan säännöllinen reflektio, joka auttaa tunnistamaan opetustilanteiden haasteita
ja tukee yksilöllistä ammatillista kehittymistä (Koppel ym. 2022)

Tarkistuslista auttaa ohjaajaa pitämään huolta siitä, ettei mikään tärkeä osa-alue jää kä-
sittelemättä, mikä lisää ohjausprosessin läpinäkyvyyttä ja laatua (Tynjälä 2008). Lisäksi se
helpottaa ohjaajan ja harjoittelijan välistä vuorovaikutusta tekemällä ohjauksesta tavoit-
teellisempaa ja strukturoidumpaa.

Reflektointi

Reflektointi on yksi keskeisimmistä oppimisen työkaluista opetusharjoittelussa, sillä se muo-
dostaa perustan sekä yksittäisten oppituntien että koko harjoitteluprosessin arvioinnille.
Tässä työkalussa reflektointia tehdään kahdella tasolla:

1. Lyhyet reflektiot jokaisen oppitunnin jälkeen. Näissä harjoittelija pohtii välittömästi
oppitunnin kulkua, opettamistaan sekä oppilaiden reaktioita. Prosessissa hyödynnetään
Schönin (1983) ajatuksia toiminnan aikaisesta ja jälkeisestä reflektoinnista.

2. Laajempi loppureflektio koko harjoittelujakson päätteeksi. Tämä pohdinta kattaa muun
muassa tavoitteen saavuttamisen arvioinnin, oman kehittymisen tarkastelun ja tulevien
kehitysaskelien suunnittelun. Mallina toimii Kolbin (1984) kokemuksellisen oppimisen sykli,