Page 30 - Yhdessä opettaen, oppimista tukien

28 Yhdessä opettaen, oppimista tukien

Eriyttäminen toimii siis paitsi motivointikeinona myös opettajan työkaluna havainnoida
oppilaiden kehittymistä ja arvioida oppimista. Arvioinnin tulisikin nimenomaan toimia op-
pimismotivaatiota kasvattavana tekijänä, jolloin siitä myös hyödytään entistä paremmin
(KARVI 2019; Kamensky & Tuovinen 2019). Toteava ja takautuva palaute osaamisesta ei
riitä, vaan tämän lisäksi arvioinnin pitää sisältää myös ohjausta, joka palvelee tulevaa op-
pimista. Tällainen arviointikulttuuri edesauttaa arvioinnin muodostumista tuen, ohjauksen
ja motivoinnin välineeksi ja sitä kautta mahdollistuu myös oppilaan myönteinen suhtautu-
minen arviointia kohtaan. (KARVI 2019.)

Taustalla on ajatus inklusiivisesta opetuksesta, jossa osallisuudella ja yhteenkuuluvuudella
on keskeinen rooli. Osallisuuden kokemuksen mahdollistaa yhdenvertaisuus, joka ei tar-
koita kaikille saman verran, vaan kaikille tarpeen mukaan. Tarkoituksena ei ole pelkästään
tyytyä antamaan oppilaan osallistua mahdollisuuksien mukaan. Olennaista on järjestää
toiminta sellaiseksi, johon kaikkien on mahdollista osallistua yhdenvertaisina oppijoina
riippumatta yksilöllisistä tarpeista tai edellytyksistä. Siitä tuesta, joka on osalle välttämä-
töntä, ei todennäköisesti ole haittaa muillekaan. Yhteissoitossa ei ole olemassa vain yhtä
ainoaa ja oikeaa tapaa soittaa, vaan vaihtoehtoja on useampia. Siihen tapaan, mikä oppi-
laalle itselleen sillä hetkellä parhaiten sopii, oppilas voi vaikuttaa itse. Opettajan tehtävänä
on luoda selkeät raamit, tarjota vaihtoehdot sekä tukea, ohjata ja auttaa tarpeen mukaan
– toimia mahdollistajana.

Yhteissoitto kaiken keskiössä

Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) mukaan musiikin oppimisessa keskeistä on
musiikin peruskäsitteiden hahmottaminen musiikillisen toiminnan kautta. Eheä musiikin-
tunti rakentuu kokonaisuudesta, jossa musiikkitiedon tai musiikin teorian sisältöjä opitaan
toiminnan ja yhteissoiton kautta. Musiikintunti on hyvä jaksottaa riittävän pieniin osiin,
jotka yhdessä vievät kohti tunnille asetettuja tavoitteita. Keskeisiä sisältöjä voidaan harjoi-
tella kuunnellen ja katsoen, laulaen, leikkien ja pelaten sekä tietysti soittaen soittimilla ja
omalla keholla. Toimintaan yhdistetään myös digitaalisia välineitä, joita käytetään oppimi-
sen tukena sekä esimerkiksi luovan tuottamisen välineenä. Oppilaiden omia mieltymyksiä
on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi ohjelmiston suunnittelussa. Tunneille valittavien kap-
paleiden kautta opetellaan sekä yhteissoittoa ja soittotaitoja että teorian ja musiikkitiedon
sisältöjä.

Vaikka musiikki aiheena ja oppiaineena sisältää monia ulottuvuuksia, kaiken keskiössä on
yhteissoitto. Oppilaat kokevat yhteis- ja bändisoiton musiikintuntien parhaana antina. Se
on oppilaista erityislaatuinen kokemus. Opettajalta yhteissoitto vaatii monenlaista valmis-
telua. Kappale on sovitettava siten, että kaikki kykenevät sitä soittamaan. Lisäksi toiminnot
organisoidaan ja synkronoidaan siten, että yhteissoitto on sujuvaa ja tekemistä on kaikille.
(Lindström 2011, 175.)

Yhteissoiton organisointia suunnitellessa ja kappaletta sovittaessa opettaja ottaa huo-
mioon eriyttämisen eli suunnittelee soitinkohtaiset soittovaihtoehdot. Se voi tarkoittaa