Page 23 - Kielitietoisen opettajan opas

Kielitietoisen opettajan opas 19

2.3.2 Historiaa yläkoulussa

Reaaliaineiden, erityisesti historian, oppikirjojen kieli on usein erittäin kuvailevaa. Oppilaan on
vaikea löytää keskeistä oppisisältöä tekstistä, joka tarjoaa paljon yksityiskohtia ja pyrkii mielikuvien
luomiseen. Oppikirjojen virkerakenteet eivät aukea automaattisesti. Alla olevassa esimerkissä (1)
ensimmäisessä virkkeessä käytetään hyvin yleistä syy-seuraussuhteen kielellistä ilmaisua koska. Jos
tekstin sanasto on oppilaille tuttua, suurin osa oppilaista osaisi päätellä, että syy Suomen
autonomialle oli se, että keisari halusi rauhoittaa juuri valtaamansa maan. Toinenkin virke (2) kertoo
syy-seuraussuhteesta, mutta virkkeen rakenne ei kuitenkaan tue oppilaan mahdollisuuksia
ymmärtää asiaa.

1) Aleksanteri I antoi Suomelle autonomian, koska hän halusi rauhoittaa vastavallatun
maan ja saada Suomen säädyt suosiollisiksi uudelle hallinnolle.

2) -- Keisarin päätöstä antaa Suomelle autonomia helpotti myös se, että voimaan
jääneet Ruotsin lait takasivat hänelle Suomessa suuren vallan. (Memo 7, 31)

Opettajan oppitunnilla käyttämässä kielessä olisi hyvä muistaa käyttää selkeitä virkerakenteita.
Tämä ei tarkoita sitä, ettei oppilaille voi tai pitäisi opettaa tiedonalan kieltä, mutta lähtökohtana
on oltava se, että heidän ei voi olettaa tuntevan käsitteitä ja oppiaineelle tyypillisiä kielellisiä
ilmauksia entuudestaan. Kertovaa opetusta käyttäessään opettaja voi itsekin intoutua hyvin
kuvailevaan kielenkäyttöön elävöittääkseen kertomaansa. Yksi esimerkki on opettajasta, joka totesi
toisesta maailmansodasta puhuessaan ”Saksa ja Venäjä löivät sapelit yhteen itärintamalla”.
Kyseessä on kuvaileva ilmaus, jonka sanoma hämärtyy, jos oppilas ei tunne käytettyjä sanoja eikä
ymmärrä sitä, ettei lausetta ole tarkoitus ottaa kirjaimellisesti.

Oppilaan ymmärrystä on tärkeää tukea erilaisin havainnollistamisen keinoin. Reaaliaineissa tilastot,
kartat, valokuvat ja maalaukset tarjoavat tarpeellista tukea ymmärrykselle ja muistille. Opetuksessa
onkin olennaista käyttää sitä tukevaa kuvamateriaalia. Esimerkiksi 8. luokan historiassa Normandian
maihinnoususta puhuttaessa on järkevää käyttää niin karttoja kuin valokuvia tilanteen
havainnollistamiseen. Maihinnousun kaltainen käsite avautuu oppilaille parhaiten nimenomaan
kuvan avulla, jossa nähdään maihinnousu mereltä maalle konkreettisesti, mielellään sekä
valokuvana että kartan tukemana. Kuvien käyttö tukee oppilaan muistia aina, mutta erityisesti
silloin, kun oppilaan suomen kielen osaaminen ei riitä sanallistamaan opittua hänen mielessään. 8.
luokan historiassa keskeinen käsite on kylmän sodan aikainen kahtiajakautunut maailma. Käsitteen
kytkeminen karttaan, jossa näkyy visuaalisesti se, miten maailma jakautui kahtia Yhdysvaltojen ja
Neuvostoliiton etupiireihin, on suuri apu käsitteen ymmärtämisessä ja sen taltioimisessa oppilaan
muistiin.

Tieteenalan käsitteiden ja termien opettelussa voi hyödyntää oppilaille annettavia sanalistoja.
Opettaja voi antaa oppilaille listan aiheen tai aihekokonaisuuden keskeisistä käsitteistä ja sanoista
joko oppitunnin tai opintokokonaisuuden alussa. Opettajan ei ole välttämätöntä tarjota sanoille
suoraa selitystä, vaan oppilaat voivat itse selvittää sanakirjan tai oppikirjan hakemiston avulla
sanojen merkitystä. Yksi havainnollistava vaihtoehto on myös sanalistan kuvittaminen, jonka voi